Luontosuhteen tukeminen varhaiskasvatuksessa- Yhteistä hyvinvointia luonnosta
Oinonen, Ella (2021)
Avaa tiedosto
Lataukset:
Oinonen, Ella
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021120223426
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021120223426
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää oppimisympäristö, joka toisi varhaiskasvatuksen arkeen jo olemassa olevan ympäristökasvatuksen rinnalle täydentävää ja luontosuhdetta vahvistavaa toimintaa. Kehittämistyö pyrki lisäämään varhaiskasvatuksen pienten osallisuutta, sekä huomioimaan eri ikäiset oppijat. Oppimisympäristönä toimi luontohuone, joka sisälsi luonnonmukaisia materiaaleja sekä välineitä, jotka kannustivat lapsia tutustumaan ja tutkimaan aistihavaintojen kautta ympäristöään. Sisätiloihin rakennetun oppimisympäristön avulla haluttiin laajentaa lasten käsitystä luonnon ympäröivästä vaikutuksesta ja vahvistamaan ajatusta siitä, että luonto on kaikkialla. Kehittämistyö toteutettiin yhteistyössä Järvitorpan päiväkodin kanssa ja kehittämiseen osallistui kahden 1-3-vuotaiden ryhmien lapset, huoltajat ja kasvattajat.
Opinnäytetyö toteutui toimintatutkimuksellisena kehittämistyönä, jossa keskeisenä menetelmänä oli osallistava kehittäminen. Yhdessä lasten ja kasvattajien kanssa kehitettiin oppimisympäristö, jonka toivottiin lisäävän ympäristökasvatuksen kokonaisvaltaisempaa toteutumista. Oppimisympäristöä suunniteltiin, kehitettiin ja arvioitiin yhteisenä projektina. Lasten ja kasvattajien palaute sekä kasvattajien yhteinen havainnointi tuki arviointia ja sitä kautta jälleen kehittämistä.
Instituutioilla sekä aikuisjohtoisella toiminnalla on yhä suurempi vastuu luontokokemusten välittämisessä. Luonnosta etääntymisellä tiedetään olevan suora yhteys fyysisiin ja psyykkisiin vaikutuksiin, kuten motoristen taitojen köyhtymiseen ja oppimisvaikeuksiin. Luontosuhteen muodostuminen on myös luonnon hyvinvoinnin kannalta merkittävää. Lasten luontosuhdetta haluttiin vahvistaa myös ympäristösuojelun näkökulmasta. Luontoon yhteyttä kokeva ja luonnosta välittävä sukupolvi tekee todennäköisemmin ympäristöystävällisiä ja kestävän kehityksen mukaisia valintoja läpi elämän.
Oppimisympäristö lisäsi ympäristökasvatuksellista toimintaa, vahvistaen samalla pienten osallisuutta luontosuhdetta vahvistavan toiminnan näkökulmasta. Oppimisympäristössä painottui luonnossa sekä luonnosta oppiminen ja se ilmensi lasten mielenkiinnonkohteita ja tarpeita.
Opinnäytetyö toteutui toimintatutkimuksellisena kehittämistyönä, jossa keskeisenä menetelmänä oli osallistava kehittäminen. Yhdessä lasten ja kasvattajien kanssa kehitettiin oppimisympäristö, jonka toivottiin lisäävän ympäristökasvatuksen kokonaisvaltaisempaa toteutumista. Oppimisympäristöä suunniteltiin, kehitettiin ja arvioitiin yhteisenä projektina. Lasten ja kasvattajien palaute sekä kasvattajien yhteinen havainnointi tuki arviointia ja sitä kautta jälleen kehittämistä.
Instituutioilla sekä aikuisjohtoisella toiminnalla on yhä suurempi vastuu luontokokemusten välittämisessä. Luonnosta etääntymisellä tiedetään olevan suora yhteys fyysisiin ja psyykkisiin vaikutuksiin, kuten motoristen taitojen köyhtymiseen ja oppimisvaikeuksiin. Luontosuhteen muodostuminen on myös luonnon hyvinvoinnin kannalta merkittävää. Lasten luontosuhdetta haluttiin vahvistaa myös ympäristösuojelun näkökulmasta. Luontoon yhteyttä kokeva ja luonnosta välittävä sukupolvi tekee todennäköisemmin ympäristöystävällisiä ja kestävän kehityksen mukaisia valintoja läpi elämän.
Oppimisympäristö lisäsi ympäristökasvatuksellista toimintaa, vahvistaen samalla pienten osallisuutta luontosuhdetta vahvistavan toiminnan näkökulmasta. Oppimisympäristössä painottui luonnossa sekä luonnosta oppiminen ja se ilmensi lasten mielenkiinnonkohteita ja tarpeita.
