Työhyvinvointi, laatu ja resurssit : ajatuksia varhaiskasvatuksesta

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää varhaiskasvatuksen henkilöstön kokemuksia resurssien vaikutuksesta työhyvinvointiin ja edelleen varhaiskasvatussuunnitelman mukaisen laadukkaan pedagogiikan toteuttamiseen ja tasaisuuteen. Tarkoitus oli kartoittaa ja esittää varhais-kasvatuksen kentällä työskentelevien ajatuksia ja kokemuksia sekä niiden jakautumista vastaajien kesken ja syventää ammatillista ymmärrystä työhyvinvointiin liittyen niiden kautta. Selvitys tehtiin Lempäälän kunnan varhaiskasvatuksen yksiköissä. Tutkimusta varten haettiin tutkimuslupa.

Teoriapohjan kautta käsitellään työhyvinvointia ja syvemmin työhyvinvoinnin erikoispiirteitä varhaiskasvatuksessa, sekä laadukkaan varhaiskasvatuksen tunnuspiirteitä. Näiden teemojen alta avataan laadukasta varhaiskasvatusta tukevia, sekä heikentäviä piirteitä, sekä erityisesti varhaiskasvatuksen työkentällä työhyvinvointiin vaikuttavia asioita. Teoriapohja nostaa esiin myös opinnäytetyön tekohetkellä mediassa esillä olleen varhaiskasvatuksen resurssien tilan-teen. Aineiston keräys toteutettiin verkkokyselynä Lempäälän kunnan varhaiskasvatuksen yksiköille. Kysely lähetettiin yksiköiden johtajille, jotka välittivät sen edelleen henkilöstölle. Vastaukset analysoitiin teoriasidonnaisesti sisältöanalyysina.

Kyselytuloksista kävi ilmi, että vastaajat olivat pääsääntöisesti työhönsä sitoutuneita ja am-mattitaitoonsa tyytyväisiä. Työn toteuttamiseen vaaditut konkreettiset resurssit kuitenkin koettiin riittämättömiksi, erityisesti liittyen henkilöstöresurssiin. Avoimien kysymysten vastauksissa nousi vahvasti esiin resurssipula, ja sen heikentävä vaikutus tasalaatuisen varhaiskasvatussuunnitelman mukaisen pedagogiikan toteuttamiseen koettiin todellisena, tilannetta määrittävänä ongelmana. Resurssien siirtely päivätasolla koettiin erityisen ongelmalliseksi ja työ-hyvinvointia heikentäväksi.

Tulosten pohjalta voitiin päätellä, että tilanne Lempäälän kunnassa näyttäytyy osin samanlaisena kuin muualla maassa. Varhaiskasvatuksen kentän kiristyneet resurssit heikentävät luonnollisesti työhyvinvointia ja edelleen näin vaikeuttavat pedagogisen toiminnan tasalaatuista toteutumista. Resurssiongelmat näkyvät erityisesti sijaisten saamisen niukkuutena, joka edelleen kärjistää ongelmia, kun henkilöstöä joudutaan järjestämään usein uudelleen päivätasolla. Henkilöstön uudelleenjärjestely aiheuttaa epävarmuutta ja suunnitelmien toteutumattomuutta. Henkilöstö Lempäälän kunnassa on kuitenkin työhönsä sitoutunutta ja pääsääntöisesti valmiudet laadukkaan pedagogiikan toteutumiseen ovat olemassa, kunhan resurssit ovat riittävät.

The objective of this thesis was to survey the thoughts of early childhood education staff on how resources affect well-being at work and how this correlation in turn affects the uniform, high-quality execution of planned, pedagogical activities that are based on the national early childhood education plan. The purpose was to find out about and present the thoughts and experiences of individual professionals and the division of answers and to deepen the understanding of the field. The survey was carried out in the early childhood education units of Lempäälä municipality. Lempäälä municipality granted a research permit for the study.

The theoretical basis examines well-being at work and moreover the special traits of well-being at work in the field of early childhood education. It additionally investigates the characteristics of high-quality pedagogics in early childhood education. Under these themes, the factors both supporting and hindering high quality early childhood education are further inspected, as well as the issues particularly affecting well-being at work in this specific field. The theoretical basis also highlights the current state of the early childhood education field such as it was at the time of writing the thesis based on its portrayal in the national media. The data for the thesis consists of the answers of an online survey conducted for the early childhood education units of the municipality of Lempäälä. The questionnaire was sent to the individual heads of the different units inside Lempäälä who then forwarded it to their staff. The responses to the questionnaire were analyzed theoretically through content analysis.

The findings of the questionnaire indicated that the staff that participated in the survey is mostly committed to their work and satisfied with their personal professional skills. The physical resources necessary to complete the work reasonably well were, however, found inadequate particularly relating to human resources. In the answers to the open-ended questions, the lack of resources and its detrimental effect on the implementation of uniform, high-quality pedagogics according to the regulations was strongly emphasized as the very defining and tangible problem in the field now. The frequent relocation of the staff inside units is a practice found especially problematic and disadvantageous to well-being at work.

Based on the findings, the circumstances in the municipality of Lempäälä seem in part similar to what appears to be the situation in the whole of Finland. The austere state of resources naturally impairs the well-being at work and further complicates the uniform execution of planned pedagogical early childhood education. The problems in resources can be seen especially in the difficulty of acquiring substitute staff. This in turn results in the need to move staff around within working days. The reorganization of staff on regular basis causes uncertainty and the need to restructure plans often, which weakens the quality of early childhood education. However, the staff in the municipality of Lempäälä seems to be committed and the capacity to implement high-quality pedagogy exists, given the resources are sufficient.