Käsi kädessä ‒ Varhaiskasvattajan opas näkövammaisen lapsen ohjaamiseen ja tukemiseen

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää varhaiskasvattajien osaamista ja kykyä toimia varhaiskasvatukseen osallistuvien näkövammaisten lasten kanssa. Tehtävänä oli luoda opas, jota varhaiskasvattajat voivat hyödyntää työskennellessään heikkonäköisen tai sokean lapsen kanssa. Tämä opinnäytetyö on toiminnallinen, ja sen toimeksiantajana toimi Pohjois-Karjalan Näkövammaiset ry.

Opinnäytetyöprosessin kulkua ohjasi konstruktivistinen malli. Tiedonhankinnassa hyödynnettiin sekä teoria- ja menetelmäkirjallisuutta että dialogista keskustelua. Tämän lisäksi toteutimme puolistrukturoituja teemahaastatteluja, joissa haastateltiin varhaiskasvattajia sekä näkövammaisen lapsen huoltajaa. Haastatteluista saadut vastaukset antoivat suuntaa opinnäytetyön tuotoksen sisällölle. Arviointimenetelminä opinnäytetyössä toimivat arvioiva dialogi toimeksiantajan kanssa, itsereflektio ja opinnäytetyöpäiväkirja.

Opinnäytetyön tuotoksena syntynyt opas on suunnattu varhaiskasvattajille. Näkövammaisuuteen liittyvän yleisen teorian lisäksi opas sisältää kohdennettua tietoa sekä käytännönläheisiä ideoita liittyen näkövammaisen lapsen tukemiseen ja ohjaamiseen varhaiskasvatuksessa. Varhaiskasvattajien lisäksi opasta voivat hyödyntää myös muut näkövammaisen lapsen kanssa toimivat henkilöt ja ammattilaiset. Jatkokehittämismahdollisuutena olisi tutkia oppaan käytettävyyttä havainnoimalla ja arvioimalla oppaan käyttöä varhaiskasvatuksessa. Arvioinnissa voitaisiin erityisesti osallistaa opasta hyödyntäneitä varhaiskasvattajia, jotta oppaan todellinen hyödyllisyys ja tarpeeseen vastaaminen saataisiin selville.

The purpose of the thesis was to develop the skills and ability of early childhood educators to work with visually impaired children participating in early childhood education and care. The task was to create a guidebook that early childhood educators can use when working with a visually impaired or blind child. This thesis is practice-based and was commissioned by North Karelia Association of the Visually Impaired.

The thesis process was guided by a constructivist model. Both theory and methodological literature as well as dialogic discussion were used in the acquisition of information. In addition, semi-structured interviews and its thematic analysis were conducted by interviewing early childhood educators and the guardian of a visually impaired child. The answers received from the interviews gave direction to the content of the thesis output. The assessment methods in the thesis were an evaluating dialogue with the commissioner, self-reflection, and the thesis diary.

The guidebook, which was created as a result of the thesis, is aimed at early childhood educators. In addition to general theory related to visual impairment, the guidebook contains targeted information and practical ideas related to supporting and guiding a visually impaired child in early childhood education. In addition to early childhood educators, the guide can also be used by other people and professionals working with a visually impaired child. The possibility of further development would be to study the usability of the guidebook by observing and evaluating the use of the guide in early childhood education. In order to find out the true usefulness of the guidebook and how it responds to the need, the evaluation could involve early childhood educators who have used the thesis output.