Vertaistuen merkitys käytöshäiriöisten lasten vanhempien kokemana
Avarre, Eleonora; Aaltonen, Tiia (2012)
Avarre, Eleonora
Aaltonen, Tiia
Laurea-ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012112516352
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012112516352
Tiivistelmä
Käytöshäiriöisen lapsen kanssa arki on perheelle aina haastavampaa kuin terveen lapsen kanssa. Lasten käytöshäiriö on diagnosoitu sairaus. Käytöshäiriöllä on useita eri diagnooseja. Käytöshäiriöitä esiintyy nykyään yhä nuoremmilla lapsilla ja ne ovat yhä yleisempiä. Yhä useampi lapsi joutuu sairaalahoitoon käytöshäiriöidensä vuoksi. Aikaisemmin lapsen käytöshäiriöitä pidettiin vanhempien huonosta kasvatuksesta johtuvina ja hoidossa keskityttiin tukemaan lähinnä lasta itseään. Ihmeelliset vuodet on ensimmäinen projekti, jossa lapsen hyvinvoinnin lisäksi oli tarkoitus paneutua myös vanhempien jaksamiseen erityislapsen kanssa.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää vanhempien kokemaa hyötyä Ihmeelliset vuodet -projektista. Halusimme myös selvittää, mitä yksittäisiä asioita vanhemmat kokivat hyödyllisimmäksi ja miten he kehittäisivät ohjelmaa. Opinnäytetyön tarkoitus on olla työelämälähtöinen ja vastata Ihmeelliset vuodet -projektin mahdolliseen kehittämiseen. Halusimme myös opinnäytetyöllä tuoda Ihmeelliset vuodet -projektille lisää tunnettavuutta.
Opinnäytetyö toteutettiin parityönä laadullista tutkimusmenetelmää käyttäen. Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä käytettiin induktiivista sisällönanalyysiä. Tietoa haettiin kirjallisuuslähteistä sekä internetistä koko opinnäytetyöprosessin ajan. Opinnäytetyössä käytettiin tutkimuskysymysten selvittämiseksi vanhempainryhmään osallistuneiden vanhempien täyttämiä kyselykaavakkeita, joista litteroitiin avoimet kysymykset.
Vanhemmat kokivat hyötyneensä vanhemmuusryhmästä. He kokivat, että perheen yhteinen hyvinvointi oli lisääntynyt ja lapsi voi sen seurauksena paremmin. Vanhemmat kokivat saaneensa voimia arkeen ja eväitä jaksamiseen. Vanhemmuusryhmiä olisi siis jatkossakin hyvä lisätä käytöshäiriöisen lapsen hoidossa. Joskus oikea hoitomuoto voi olla vanhempien tukeminen ja heidän jaksamisensa edistäminen, eikä niinkään lapsen suoranainen terapia tai hoito. Seuraava tutkimuksen aihe voisikin olla, miten vanhemmat ja perhe hyötyvät pidemmällä tähtäimellä vertaistuesta.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää vanhempien kokemaa hyötyä Ihmeelliset vuodet -projektista. Halusimme myös selvittää, mitä yksittäisiä asioita vanhemmat kokivat hyödyllisimmäksi ja miten he kehittäisivät ohjelmaa. Opinnäytetyön tarkoitus on olla työelämälähtöinen ja vastata Ihmeelliset vuodet -projektin mahdolliseen kehittämiseen. Halusimme myös opinnäytetyöllä tuoda Ihmeelliset vuodet -projektille lisää tunnettavuutta.
Opinnäytetyö toteutettiin parityönä laadullista tutkimusmenetelmää käyttäen. Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä käytettiin induktiivista sisällönanalyysiä. Tietoa haettiin kirjallisuuslähteistä sekä internetistä koko opinnäytetyöprosessin ajan. Opinnäytetyössä käytettiin tutkimuskysymysten selvittämiseksi vanhempainryhmään osallistuneiden vanhempien täyttämiä kyselykaavakkeita, joista litteroitiin avoimet kysymykset.
Vanhemmat kokivat hyötyneensä vanhemmuusryhmästä. He kokivat, että perheen yhteinen hyvinvointi oli lisääntynyt ja lapsi voi sen seurauksena paremmin. Vanhemmat kokivat saaneensa voimia arkeen ja eväitä jaksamiseen. Vanhemmuusryhmiä olisi siis jatkossakin hyvä lisätä käytöshäiriöisen lapsen hoidossa. Joskus oikea hoitomuoto voi olla vanhempien tukeminen ja heidän jaksamisensa edistäminen, eikä niinkään lapsen suoranainen terapia tai hoito. Seuraava tutkimuksen aihe voisikin olla, miten vanhemmat ja perhe hyötyvät pidemmällä tähtäimellä vertaistuesta.