Henkilökuntaetujen käyttö PKO:ssa
Korhonen, Ruusa (2021)
Korhonen, Ruusa
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021120523837
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021120523837
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia sitä, miten moni Pohjois-Karjalan Osuuskaupan henkilökunnasta on tietoinen S-Pankin tarjoamista henkilökuntaeduista. Työn tarkoituksena on tuottaa toimeksiantajalle uusia näkökulmia siitä, miten he voisivat omalta osaltaan kehittää henkilökuntaetujen hyödyntämistä tulevaisuudessa yhä enemmän. Tutkimuksessa selvitettiin myös sitä, mitkä tekijät vaikuttavat siihen, ettei S-Pankki ole osalla henkilökunnasta pääasiallinen pankki hyvistä eduista huolimatta.
Teoriaosuudessa kerrotaan ensin siitä, millaiset eri tekijät vaikuttavat yksilön motiivin syntymiseen ja miten motivaatio vaikuttaa yksilön toimintaan ja päätöksentekoon. Päätöksenteon teoriaosuudessa käsitellään sitä, mitkä tekijät vaikuttavat yksilön päätöksentekoon ja miten rationaalisesti päätöksiä tehdään. Teoriaosuuksien jälkeen työssä esitellään S-Pankin henkilökuntaedut ja eri pankkien välistä hintavertailua.
Tutkimuksessa käytettiin kvantitatiivisia ja kvalitatiivisia tutkimusmenetelmiä. Tutkimus toteutettiin sähköisen kyselylomakkeen avulla, mikä jaettiin koko Pohjois-Karjalan Osuuskaupan henkilökunnalle työpaikan sisäisen viestintäsovelluksen Workplacen kautta. Kyselyyn vastasi yhteensä 262 henkilöä vastausprosentin ollessa 17 %.
Tuloksista voidaan todeta, että Pohjois-Karjalan Osuuskaupan toimialojen välillä on eroja siinä, miten moni työntekijöistä tietää S-Pankin tarjoamista henkilökuntaeduista. Tutkimuksesta kävi ilmi, että asuntolainaan liittyvä S-Pankin henkilökuntaetu oli vähiten tiedossa koko kohderyhmällä. Kehittämiskohteina tulevaisuudessa voisi olla uudelle työntekijälle lähetettävä esite, jossa esitettäisiin kaikki henkilökuntaedut, sekä toimialasta riippumatta tehostettu henkilökuntaetujen läpikäynti koulutuksen tai palaverin muodossa. Jatkotutkimusta ajatellen seuraavaksi voisi tutkia sitä, miten esimiehet toimivat uuden työntekijän työhönottotilanteessa ja kertooko esimies työntekijälle henkilökuntaeduista.
Teoriaosuudessa kerrotaan ensin siitä, millaiset eri tekijät vaikuttavat yksilön motiivin syntymiseen ja miten motivaatio vaikuttaa yksilön toimintaan ja päätöksentekoon. Päätöksenteon teoriaosuudessa käsitellään sitä, mitkä tekijät vaikuttavat yksilön päätöksentekoon ja miten rationaalisesti päätöksiä tehdään. Teoriaosuuksien jälkeen työssä esitellään S-Pankin henkilökuntaedut ja eri pankkien välistä hintavertailua.
Tutkimuksessa käytettiin kvantitatiivisia ja kvalitatiivisia tutkimusmenetelmiä. Tutkimus toteutettiin sähköisen kyselylomakkeen avulla, mikä jaettiin koko Pohjois-Karjalan Osuuskaupan henkilökunnalle työpaikan sisäisen viestintäsovelluksen Workplacen kautta. Kyselyyn vastasi yhteensä 262 henkilöä vastausprosentin ollessa 17 %.
Tuloksista voidaan todeta, että Pohjois-Karjalan Osuuskaupan toimialojen välillä on eroja siinä, miten moni työntekijöistä tietää S-Pankin tarjoamista henkilökuntaeduista. Tutkimuksesta kävi ilmi, että asuntolainaan liittyvä S-Pankin henkilökuntaetu oli vähiten tiedossa koko kohderyhmällä. Kehittämiskohteina tulevaisuudessa voisi olla uudelle työntekijälle lähetettävä esite, jossa esitettäisiin kaikki henkilökuntaedut, sekä toimialasta riippumatta tehostettu henkilökuntaetujen läpikäynti koulutuksen tai palaverin muodossa. Jatkotutkimusta ajatellen seuraavaksi voisi tutkia sitä, miten esimiehet toimivat uuden työntekijän työhönottotilanteessa ja kertooko esimies työntekijälle henkilökuntaeduista.