Yhteistyössä on voimaa : työhyvinvointisuunnitelmasta avaimet hyvinvoivaan työyhteisöön
Ojala, Leena (2021)
Avaa tiedosto
Lataukset:
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021120323633
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021120323633
Tiivistelmä
Tämän toimintatutkimuksen tavoitteena oli työhyvinvointisuunnitelman laatiminen Lappeenrannan steinerkoululle. Tarkoituksena oli kehittää koulun työhyvinvointia työkonferenssimenetelmää käyttäen.
Ensimmäisenä tavoitteena oli selvittää työyhteisön tämänhetkinen työhyvinvoinnin tila alkukartoituksen perusteella ja selvittää tärkeimmät kehittämisen kohteet. Toisena tavoitteena oli laatia työhyvinvointisuunnitelma, missä laaditaan yhteisesti sovituille kolmelle tärkeimmälle kehittämiskohteelle toimenpiteet, aikataulu, vastuuhenkilöt sekä miten kehittämiskohteiden toteutumista seurataan.
Työhyvinvoinnin alkutilan analysointiin aineistona käytettiin työnantajan toteuttamia työhyvinvointihaastatteluita henkilökunnalle sekä tutkijan osallistuvaa havainnointia. Työhyvinvoinnin tärkeimmät kehittämisen kohteet vuodelle 2022–2023 valittiin kolmessa työkonferenssitapaamisessa työyhteisölle, mikä perustui demokraattiseen dialogiin yhteisön jäsenien välillä. Viitekehyksenä tutkimuksessa toimi Rauramon (2012) työhyvinvoinnin portaiden malli.
Tuloksista selvisi, että työhyvinvoinnin tärkeimmät kehittämisen kohteet koskettivat psykososiaalisia kuormitustekijöitä, jotka johtuivat kasvaneesta työn määrästä, kiireestä sekä työyhteisö, - ja vuorovaikutusongelmista. Työhyvinvointisuunnitelman tärkeimmiksi kehittämisen kohteiksi nostettiin vuodeksi 2022–2023 luottamuksen kasvattaminen, työyhteisöviestinnän kehittäminen sekä työssä jaksaminen. Toimenpiteinä luottamuksen kasvattamiseen työyhteisössä sovittiin ”mitä kuuluu” hetken toteuttaminen kerran kuussa. Työyhteisöviestinnän kehittämiseksi sovittiin Wilman aktiivinen lukeminen sekä läpinäkyvyys ja tiedottaminen työyhteisöä koskevissa asioissa. Työssä jaksamisen keinoksi työyhteisö sopi hyvän puhumisen sekä vapaa-ajan vaalimisen.
Ensimmäisenä tavoitteena oli selvittää työyhteisön tämänhetkinen työhyvinvoinnin tila alkukartoituksen perusteella ja selvittää tärkeimmät kehittämisen kohteet. Toisena tavoitteena oli laatia työhyvinvointisuunnitelma, missä laaditaan yhteisesti sovituille kolmelle tärkeimmälle kehittämiskohteelle toimenpiteet, aikataulu, vastuuhenkilöt sekä miten kehittämiskohteiden toteutumista seurataan.
Työhyvinvoinnin alkutilan analysointiin aineistona käytettiin työnantajan toteuttamia työhyvinvointihaastatteluita henkilökunnalle sekä tutkijan osallistuvaa havainnointia. Työhyvinvoinnin tärkeimmät kehittämisen kohteet vuodelle 2022–2023 valittiin kolmessa työkonferenssitapaamisessa työyhteisölle, mikä perustui demokraattiseen dialogiin yhteisön jäsenien välillä. Viitekehyksenä tutkimuksessa toimi Rauramon (2012) työhyvinvoinnin portaiden malli.
Tuloksista selvisi, että työhyvinvoinnin tärkeimmät kehittämisen kohteet koskettivat psykososiaalisia kuormitustekijöitä, jotka johtuivat kasvaneesta työn määrästä, kiireestä sekä työyhteisö, - ja vuorovaikutusongelmista. Työhyvinvointisuunnitelman tärkeimmiksi kehittämisen kohteiksi nostettiin vuodeksi 2022–2023 luottamuksen kasvattaminen, työyhteisöviestinnän kehittäminen sekä työssä jaksaminen. Toimenpiteinä luottamuksen kasvattamiseen työyhteisössä sovittiin ”mitä kuuluu” hetken toteuttaminen kerran kuussa. Työyhteisöviestinnän kehittämiseksi sovittiin Wilman aktiivinen lukeminen sekä läpinäkyvyys ja tiedottaminen työyhteisöä koskevissa asioissa. Työssä jaksamisen keinoksi työyhteisö sopi hyvän puhumisen sekä vapaa-ajan vaalimisen.