Päätöksenteon ilmiöiden hyödyntäminen STUDY@ –opiskelijakäyttöliittymän käyttöönotossa
Nyholm, Tommy (2021)
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021120724229
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021120724229
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, kuinka päätöksenteon ilmiöitä voidaan hyödyntää STUDY@-opiskelijakäyttöliittymän käyttöönotossa Taitotalossa, joka on toisen asteen ammatillinen oppilaitos. Kehittämistehtävänä oli luoda oppilaitoksen käyttöön käytännönläheiset käyttöohjeet ohjelmiston käyttöönottoa varten. Käyttöohjeita on tarkoitus hyödyntää kouluttajien ohjelmiston käyttöönottokoulutuksissa ja perehdytyksissä.
Viitekehyksenä käytettiin teknologian hyväksymisen ja käyttämisen yleisen teorian (UTAUT), vaivan ja suorituskyvyn odotusta, helpottavia tekijöitä ja sosiaalista vaikutusta. Viitekehyksessä huomioitiin lisäksi muutosvastarinta ja status quo -vinouman ilmentyminen.
Tutkimus toteutettiin tekemällä puolistrukturoidut haastattelut kahdeksan kouluttajan kanssa. Lisäksi tehtiin dokumenttianalyysi ohjelmiston käyttöohjeista ja Opetushallituksen ohjeista. Tulosten perusteella havaittiin, että STUDY@-ohjelmiston käytössä korostuu erityisesti käytöstä saatava hyöty opiskelijoille ja sitä kautta myös kouluttajille. Tutkimus osoitti, että sosiaaliset tekijät eivät vaikuttaneet kouluttajiin, vaan ohjelmiston käytön motivaattorina oli siitä saatava hyöty. Kouluttajien havaitsema muutosvastarinta ei myöskään vaikuttanut heidän käsitykseensä ohjelmistosta.
Haastattelujen tuloksia voidaan pitää luotettavina ja niiden perusteella tehtyjä johtopäätöksiä tarpeellisina, koska oppilaitoksessa on haastatteluiden perusteella havaittavissa muutosvastarintaa. Johtopäätösten perusteella kirjoitetut käyttöohjeet sujuvoittavat ohjelmiston käyttöönottoa, kun ne korostavat opiskelijoiden ja kouluttajien ohjelmistosta saamaa hyötyä. Käyttöohjeiden keskeinen sanoma tiivistetään ja yksinkertaistetaan hyödyn näkökulmaan, joka samalla toimii kannustimena kouluttajille.
Jatkokehityksenä kannustan selvittämään opiskelijoiden ja työpaikkaohjaajien kokemuksia STUDY@-opiskelijakäyttöliittymästä, jotta näitä käyttäjäryhmiä varten saadaan luotua toimivat käyttöohjeet.
Viitekehyksenä käytettiin teknologian hyväksymisen ja käyttämisen yleisen teorian (UTAUT), vaivan ja suorituskyvyn odotusta, helpottavia tekijöitä ja sosiaalista vaikutusta. Viitekehyksessä huomioitiin lisäksi muutosvastarinta ja status quo -vinouman ilmentyminen.
Tutkimus toteutettiin tekemällä puolistrukturoidut haastattelut kahdeksan kouluttajan kanssa. Lisäksi tehtiin dokumenttianalyysi ohjelmiston käyttöohjeista ja Opetushallituksen ohjeista. Tulosten perusteella havaittiin, että STUDY@-ohjelmiston käytössä korostuu erityisesti käytöstä saatava hyöty opiskelijoille ja sitä kautta myös kouluttajille. Tutkimus osoitti, että sosiaaliset tekijät eivät vaikuttaneet kouluttajiin, vaan ohjelmiston käytön motivaattorina oli siitä saatava hyöty. Kouluttajien havaitsema muutosvastarinta ei myöskään vaikuttanut heidän käsitykseensä ohjelmistosta.
Haastattelujen tuloksia voidaan pitää luotettavina ja niiden perusteella tehtyjä johtopäätöksiä tarpeellisina, koska oppilaitoksessa on haastatteluiden perusteella havaittavissa muutosvastarintaa. Johtopäätösten perusteella kirjoitetut käyttöohjeet sujuvoittavat ohjelmiston käyttöönottoa, kun ne korostavat opiskelijoiden ja kouluttajien ohjelmistosta saamaa hyötyä. Käyttöohjeiden keskeinen sanoma tiivistetään ja yksinkertaistetaan hyödyn näkökulmaan, joka samalla toimii kannustimena kouluttajille.
Jatkokehityksenä kannustan selvittämään opiskelijoiden ja työpaikkaohjaajien kokemuksia STUDY@-opiskelijakäyttöliittymästä, jotta näitä käyttäjäryhmiä varten saadaan luotua toimivat käyttöohjeet.