Asumisyksikön asukkaiden kokemuksia palvelujen ja tuen saatavuudesta korona-aikana
Lampinen, Antti (2021)
Lampinen, Antti
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021120824343
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021120824343
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää puolistrukturoidun haastattelun avulla Sininauha Oy:n omistuksessa olevan Ruusulankatu 10 -asumispalveluyksikön asukkaiden kokemuksia palvelujen ja tuen saatavuudesta korona-aikana asumisyksikön sisällä ja sen ulkopuolella. Koronaviruksen aiheuttaman poikkeustilan myötä julkisen ja kolmannen sektorin toimijat, kuin myös asumispalveluyksiköt joutuivat muuttamaan toimintaansa. Tavoitteenani oli syventyä haastateltavien kokemusmaailmaan ja tuottaa asumisyksikölle tietoa, jolla tarjottavia palveluita ja tuen muotoja voidaan kehittää.
Opinnäytetyön tietoperustassa tarkastellaan kohdeorganisaatiota ja sen tarjoamia palveluita, joita ohjaa Asunto ensin -periaate, sekä sosiaalisen tuen käsitettä. Lisäksi avaan Suomen päihdepalvelujärjestelmää ja asumisyksikössä tarjottavia tuen ja palvelujen muotoja. Poikkeustilan myötä voimaan astuneet säädökset ja määräykset on esitelty niiltä osin, kuin ne haastatteluissa nousivat esiin. Haastatteluiden tuloksia pohdin Erik Allardtin hyvinvoinnin ulottuvuuksien kautta.
Opinnäytetyön tulosten pohjalta nousivat esiin muutokset sosiaali- ja terveyspalveluissa, ruoka-avussa ja matalan kynnyksen palveluissa. Muutokset ovat näkyneet asumisyksikön sisällä ja sen ulkopuolella, vaikuttaen haastateltavien sosiaalisiin suhteisiin, fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin sekä virastoasiointiin. Sosiaalisten suhteiden ylläpito koettiin vaikeammaksi asumisyksikön vierailukiellon ja yhteisten ajanviettopaikkojen sulkemisen tai rajaamisen vuoksi. Ruoka-avun saannin koettiin heikentyneen sekä asumisyksikön sisällä että ulkopuolella. Perusterveydenhuollon palvelut koettiin riittävinä, mutta vaikutukset ovat näkyneet muun muassa opioidikorvaushoidossa. Virastoasiointiin kaivattiin lisää kasvokkaista kohtaamista ja ruuhkautuneiden palveluiden koettiin hankaloittaneen asiointia. Haastatteluiden kautta kehittämiskohteeksi nousi johdonmukainen toimiminen asumisyksikön vierailukiellon toteuttamisessa.
Opinnäytetyön tietoperustassa tarkastellaan kohdeorganisaatiota ja sen tarjoamia palveluita, joita ohjaa Asunto ensin -periaate, sekä sosiaalisen tuen käsitettä. Lisäksi avaan Suomen päihdepalvelujärjestelmää ja asumisyksikössä tarjottavia tuen ja palvelujen muotoja. Poikkeustilan myötä voimaan astuneet säädökset ja määräykset on esitelty niiltä osin, kuin ne haastatteluissa nousivat esiin. Haastatteluiden tuloksia pohdin Erik Allardtin hyvinvoinnin ulottuvuuksien kautta.
Opinnäytetyön tulosten pohjalta nousivat esiin muutokset sosiaali- ja terveyspalveluissa, ruoka-avussa ja matalan kynnyksen palveluissa. Muutokset ovat näkyneet asumisyksikön sisällä ja sen ulkopuolella, vaikuttaen haastateltavien sosiaalisiin suhteisiin, fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin sekä virastoasiointiin. Sosiaalisten suhteiden ylläpito koettiin vaikeammaksi asumisyksikön vierailukiellon ja yhteisten ajanviettopaikkojen sulkemisen tai rajaamisen vuoksi. Ruoka-avun saannin koettiin heikentyneen sekä asumisyksikön sisällä että ulkopuolella. Perusterveydenhuollon palvelut koettiin riittävinä, mutta vaikutukset ovat näkyneet muun muassa opioidikorvaushoidossa. Virastoasiointiin kaivattiin lisää kasvokkaista kohtaamista ja ruuhkautuneiden palveluiden koettiin hankaloittaneen asiointia. Haastatteluiden kautta kehittämiskohteeksi nousi johdonmukainen toimiminen asumisyksikön vierailukiellon toteuttamisessa.