1970-luvun asuinkerrostalon perusparannuksen ja purkavan uudisrakentamisen hiilidioksidipäästöjen vertailu
Kokkonen, Juuso (2021)
Kokkonen, Juuso
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021120824388
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021120824388
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä vertailtiin vuonna 1976 valmistuneen asuinkerrostalon hiilidioksidipäästöjä korjauksen ja uudelleenrakentamisen välillä. Korjausvaihtoehdossa olemassa oleva rakennus perusparannettaisiin ja sen elinkaari jatkuisi. Uudisrakennusvaihtoehdossa vanha rakennus purettaisiin ja tilalle rakennettaisiin uusi vastaava rakennus.
Molemmissa skenaarioissa arvioitiin koko elinkaaren vaikutukset, eli kaikki materiaaleista, työmaista ja purkamisista aiheutuvat päästöt. Uudisrakennus pyrittiin arvioimaan nykypäivän tavallista rakennustapaa vastaavaksi. Korjausskenaariossa korjauksen laajuus määritettiin laajaksi. Korjauksessa uusittaisiin rakennuksen vaippaa ja talotekniikkaa sekä parannettaisiin viihtyvyyttä. Rakenneratkaisut määritettiin soveltuvin osin Saint-Gobain Finlandin rakenneratkaisuilla.
Kohteesta olemassa olevien dokumenttien perusteella tehtiin yksinkertaistetut suunnitelmat ja tietomalli, josta laskettiin tarvittavat pinta-alatiedot ja materiaalimenekit. Lisäksi molemmille skenaarioille laskettiin uusi E-luku. Päästöjen arviointi tehtiin vähähiilisyyden arvi-ointimenetelmän laajamittaisen korjauksen menetelmällä. Hiilidioksidipäästöjen laskeminen tehtiin One Click LCA:lla ja Microsoft Excelillä.
Korjattu rakennus oli hiilidioksidipäästöiltään pienempi kuin uusi rakennus, vaikka uusi rakennus olikin hieman energiatehokkaampi. Erityisesti eroa selittää uuteen rakennukseen tulevat isommat materiaalivirrat.
Molemmissa skenaarioissa arvioitiin koko elinkaaren vaikutukset, eli kaikki materiaaleista, työmaista ja purkamisista aiheutuvat päästöt. Uudisrakennus pyrittiin arvioimaan nykypäivän tavallista rakennustapaa vastaavaksi. Korjausskenaariossa korjauksen laajuus määritettiin laajaksi. Korjauksessa uusittaisiin rakennuksen vaippaa ja talotekniikkaa sekä parannettaisiin viihtyvyyttä. Rakenneratkaisut määritettiin soveltuvin osin Saint-Gobain Finlandin rakenneratkaisuilla.
Kohteesta olemassa olevien dokumenttien perusteella tehtiin yksinkertaistetut suunnitelmat ja tietomalli, josta laskettiin tarvittavat pinta-alatiedot ja materiaalimenekit. Lisäksi molemmille skenaarioille laskettiin uusi E-luku. Päästöjen arviointi tehtiin vähähiilisyyden arvi-ointimenetelmän laajamittaisen korjauksen menetelmällä. Hiilidioksidipäästöjen laskeminen tehtiin One Click LCA:lla ja Microsoft Excelillä.
Korjattu rakennus oli hiilidioksidipäästöiltään pienempi kuin uusi rakennus, vaikka uusi rakennus olikin hieman energiatehokkaampi. Erityisesti eroa selittää uuteen rakennukseen tulevat isommat materiaalivirrat.