”Toipumisorientaatio on toimintaa, ei pelkkää hienoa sanahelinää” : asumispalvelutyöntekijöiden kokemuksia toipumisorientaatiosta ja sen vaikutuksesta heidän työhönsä
Kiiskinen, Milla (2021)
Kiiskinen, Milla
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021120824429
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021120824429
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö on laadullinen tutkielma toipumisorientaatiosta mielenterveystyöntekijöiden näkökulmasta. Työelämän kumppanini on Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö sr – Mente Palvelut, joka tuottaa mielenterveyspalveluita Päijät-Hämeessä. Tutkimukseni otanta on rajattu asumispalveluiden työntekijöihin toimeksiantajan toiveesta. Valitsin tutkimusmenetelmäksi työntekijöiden teemahaastattelut. Tutkimukseni tavoite oli vastata tutkimuskysymyksiin, minkälaisia käsityksiä työntekijöillä on toipumisorientaatiosta sekä miten he ovat kokeneet sen vaikuttaneen heidän työhönsä.
Opinnäytetyön teoriaperusta kattaa pohjatietoa mielenterveyskuntoutustyöstä, toipumisorientaation käsitteestä ja aiemmin tehdystä tutkimuksesta. Esittelen muun muassa CHIME- toipumisenprosessien teoriaa sekä kansainvälisiä työntekijöihin keskittyviä toipumisorientaatio tutkimuksia. Lisäksi esittelen työnelämänkumppanini Mente Palveluiden pilotoimaa toipumisorientaatio työkalua (Muutoksen ruori) sekä sen alkuperää että kehittämistä.
Tutkimuksen keskeiset tulokset olivat, että asumispalveluiden työntekijöiden käsitys toipumisorientaatiosta vastasi kuvausta toipumisorientaation teoriaan. Sekä matka metafora että toiminta- ja viitekehys ajattelu tulivat aineistossa esiin. Työntekijät kuvasivat toipumisorientaation erittäin tärkeäksi osaksi heidän työtänsä. He kuvasivat, että työote oli syventänyt asiakkaan kohtaamista sekä lisäävän siten heidän ymmärtämistään. Toipumisorientaation käyttö oli saanut heitä kehittämään ammatillisia taitojaan: Kuuntelemista, tilan antamista ja läsnä olemisen taitoa. Tuloksissa nousi myös esiin mahdollisia ”kompastuskiviä” joita toipumisorientaation mustavalkoiseen käyttöön voi liittyä. Näitä oli esimerkiksi asiakkaan hylkääminen toipumisorientaation nojalla sekä asiakkaan autenttisen toiveen erottaminen sairauden äänestä.
Analysoin tutkimusaineistoni teemoittelemalla. Eniten toistuvia teemoja löytyi viisi. Näitä olivat yksilöllisyyden huomioiminen, toimijuuden antaminen, toivon ylläpito, sairauden hyväksyntä ja asiakkaan hyvä elämä. Kokosin nämä teemat karttaan, joka kuvaa minkälaisia erilaisia keskeisiä tehtäviä ohjaajilla on perusohjaustyönsä lisäksi, jotta toipumisorientaatio toteutuisi. Esittelen kartassa myös keskeisiä keinoja, miten työntekijät näitä toteuttivat sekä ydinarvoja, joihin työntekijät sitoutuivat. Toivon, että karttaa voidaan hyödyntää kehittämistyössä sekä osana toipumisorientaation käytönottamisessa Suomessa.
Tutkimusaineistosta nousi esiin myös erilaisia työelämän kehittämisideoita. Näitä oli muun muassa toipumisorientaation aktiivinen käsittely yksiköiden työyhteisöissä, Muutoksen ruori työkalun käyttämiseen henkilöstön koulutus sekä työkalun kirjaamisen kehittäminen. Tutkimukseni rajoitteena on opinnäytetyölle tyypillinen pieni otanta ja asiakasnäkökulman puuttuminen.
Opinnäytetyön teoriaperusta kattaa pohjatietoa mielenterveyskuntoutustyöstä, toipumisorientaation käsitteestä ja aiemmin tehdystä tutkimuksesta. Esittelen muun muassa CHIME- toipumisenprosessien teoriaa sekä kansainvälisiä työntekijöihin keskittyviä toipumisorientaatio tutkimuksia. Lisäksi esittelen työnelämänkumppanini Mente Palveluiden pilotoimaa toipumisorientaatio työkalua (Muutoksen ruori) sekä sen alkuperää että kehittämistä.
Tutkimuksen keskeiset tulokset olivat, että asumispalveluiden työntekijöiden käsitys toipumisorientaatiosta vastasi kuvausta toipumisorientaation teoriaan. Sekä matka metafora että toiminta- ja viitekehys ajattelu tulivat aineistossa esiin. Työntekijät kuvasivat toipumisorientaation erittäin tärkeäksi osaksi heidän työtänsä. He kuvasivat, että työote oli syventänyt asiakkaan kohtaamista sekä lisäävän siten heidän ymmärtämistään. Toipumisorientaation käyttö oli saanut heitä kehittämään ammatillisia taitojaan: Kuuntelemista, tilan antamista ja läsnä olemisen taitoa. Tuloksissa nousi myös esiin mahdollisia ”kompastuskiviä” joita toipumisorientaation mustavalkoiseen käyttöön voi liittyä. Näitä oli esimerkiksi asiakkaan hylkääminen toipumisorientaation nojalla sekä asiakkaan autenttisen toiveen erottaminen sairauden äänestä.
Analysoin tutkimusaineistoni teemoittelemalla. Eniten toistuvia teemoja löytyi viisi. Näitä olivat yksilöllisyyden huomioiminen, toimijuuden antaminen, toivon ylläpito, sairauden hyväksyntä ja asiakkaan hyvä elämä. Kokosin nämä teemat karttaan, joka kuvaa minkälaisia erilaisia keskeisiä tehtäviä ohjaajilla on perusohjaustyönsä lisäksi, jotta toipumisorientaatio toteutuisi. Esittelen kartassa myös keskeisiä keinoja, miten työntekijät näitä toteuttivat sekä ydinarvoja, joihin työntekijät sitoutuivat. Toivon, että karttaa voidaan hyödyntää kehittämistyössä sekä osana toipumisorientaation käytönottamisessa Suomessa.
Tutkimusaineistosta nousi esiin myös erilaisia työelämän kehittämisideoita. Näitä oli muun muassa toipumisorientaation aktiivinen käsittely yksiköiden työyhteisöissä, Muutoksen ruori työkalun käyttämiseen henkilöstön koulutus sekä työkalun kirjaamisen kehittäminen. Tutkimukseni rajoitteena on opinnäytetyölle tyypillinen pieni otanta ja asiakasnäkökulman puuttuminen.