Johtamisen vaikutus työhyvinvointiin : systemaattinen kirjallisuuskatsaus
Tuominen, Laura (2021)
Tuominen, Laura
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021120824366
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021120824366
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata systemaattisen kirjallisuuskatsauksen avulla johtamisen vaikutuksia terveydenhuoltoalan työhyvinvointiin ja tuottaa ajankohtaista tietoa tähän vaikuttavista tekijöistä. Kirjallisuushaku tehtiin LUT-tiedekirjaston hakupalvelu LAB Primoon. Työhyvinvointiin ja työhyvinvoinnin johtamiseen liittyviä hakusanoja yhdistelemällä muodostettiin suomenkielinen sekä englanninkielinen haku. Kirjallisuuskatsaukseen valikoitui yhteensä 15 artikkelia. Artikkelien tutkimustulokset taulukoitiin ja analysoitiin sisällönanalyysillä.
Tutkimuksen tuloksena pystyttiin nimeämään tekijöitä, jotka johtamisessa vaikuttivat terveydenhuoltoalan työntekijöiden työhyvinvointiin. Johtajuudella oli sekä positiivia että negatiivisia vaikutuksia työhyvinvointiin. Keskeisimpinä tutkimustuloksina nousi erilaiset johtamistyylit, viestintä, toiminta- ja työympäristö ja autonomia.
Terveydenhuollon henkilöstön työhyvinvointia edistäviksi johtamisen tavoiksi nousi demokraattinen johtaminen sekä osallistava johtaminen. Lähiesihenkilön johtamiselta toivottiin positiivista vuorovaikutusta, tasa-arvoa, fyysistä läsnäoloa sekä hyvää organisointia. Eettinen johtaminen osana työhyvinvoinnin johtamista perustui esihenkilön ja työntekijän väliseen molemminpuoliseen luottamukseen, rehellisyyteen ja arvostamiseen. Tutkimuksen tuottamaa tietoa pystytään hyödyntämään terveydenhuollon henkilöstön työhyvinvoinnin edistämisessä sekä työhyvinvoinnin johtamisessa. Tutkimuksen tulokset ovat hyödynnettävissä koulutuksessa ja työhyvinvoinnin tutkimuksessa.
Jatkotutkimusaiheiksi nousi kiinnostus siihen, mitkä ovat yksilöiden mahdollisuudet edistää työhyvinvointia ja kuinka näitä mahdollisuuksia hyödynnetään. Sekä se, millä tavalla koronaviruspandemia aikana on kiinnitetty huomiota työhyvinvoinnin johtamiseen ja millaisia konkreettisia keinoja tähän on käytetty, onko toiminta ollut tavanomaisesta poikkeavaa ja onko nämä mahdolliset toimet jääneet osaksi ”normaalia” toimintaa.
Tutkimuksen tuloksena pystyttiin nimeämään tekijöitä, jotka johtamisessa vaikuttivat terveydenhuoltoalan työntekijöiden työhyvinvointiin. Johtajuudella oli sekä positiivia että negatiivisia vaikutuksia työhyvinvointiin. Keskeisimpinä tutkimustuloksina nousi erilaiset johtamistyylit, viestintä, toiminta- ja työympäristö ja autonomia.
Terveydenhuollon henkilöstön työhyvinvointia edistäviksi johtamisen tavoiksi nousi demokraattinen johtaminen sekä osallistava johtaminen. Lähiesihenkilön johtamiselta toivottiin positiivista vuorovaikutusta, tasa-arvoa, fyysistä läsnäoloa sekä hyvää organisointia. Eettinen johtaminen osana työhyvinvoinnin johtamista perustui esihenkilön ja työntekijän väliseen molemminpuoliseen luottamukseen, rehellisyyteen ja arvostamiseen. Tutkimuksen tuottamaa tietoa pystytään hyödyntämään terveydenhuollon henkilöstön työhyvinvoinnin edistämisessä sekä työhyvinvoinnin johtamisessa. Tutkimuksen tulokset ovat hyödynnettävissä koulutuksessa ja työhyvinvoinnin tutkimuksessa.
Jatkotutkimusaiheiksi nousi kiinnostus siihen, mitkä ovat yksilöiden mahdollisuudet edistää työhyvinvointia ja kuinka näitä mahdollisuuksia hyödynnetään. Sekä se, millä tavalla koronaviruspandemia aikana on kiinnitetty huomiota työhyvinvoinnin johtamiseen ja millaisia konkreettisia keinoja tähän on käytetty, onko toiminta ollut tavanomaisesta poikkeavaa ja onko nämä mahdolliset toimet jääneet osaksi ”normaalia” toimintaa.