Osallistavan kehityshankkeen suunnittelu projektiorganisaatiossa
Palomäki, Raisa (2021)
Palomäki, Raisa
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021121025275
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021121025275
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia ja analysoida osallistavan kehitysprojektin suunnittelussa huomioitavia tekijöitä muutosjohtamisen näkökulmasta sekä valita projektin suunnittelussa painotettavia osa-alueita. Työn viitekehyksenä oli vuonna 2022 aloitettava logistiikan kehitysprojekti, jonka teemat, erityispiirteet ja tavoitteet huomioitiin muutosjohtamisen keskeisimpien osa-alueiden valinnassa muutosjohtamisen kirjallisuuden ja tutkimustulosten lisäksi. Organisaatiota ei nimetä työssä.
Kirjallisuuden ja projektin viitekehyksen perusteella tutkimus painottui viestintään, kehityskohteiden valintaan, muutosprojektin onnistumisen mittaamiseen sekä projekteissa oppimisen henkilösidonnaisiin esteisiin ja mahdollistajiin. Lisäksi tutkimuksessa käsiteltiin projektin todennäköisen ohjausryhmän odotuksia projektin kehityskohteista ja toimintokohtaiset näkemykset kehitysprojektin suurimmista riskeistä ja onnistumisen mahdollistajista.
Tutkimus oli laadullinen tapaustutkimus, jossa käytettiin puolistrukturoituja teemahaastatteluja ja toimintokohtaista kyselytutkimusta, jossa hyödynnettiin organisaatiossa aiemmin toteutettua tutkimusta. Tutkimustuloksia käytetään projektin aloituksen tietopaketin valmisteluun ja projektin viestintäsuunnitelman ja yleisen projektisuunnitelman tarkentamiseen. Lisäksi osa kyselytutkimuksesta toistetaan myöhemmässä tutkimuksessa.
Projektisuunnittelun näkökulmasta tutkimus osoitti kirjallisuudesta valituista teemoista viestinnän keskeisen merkityksen onnistumisen mahdollistajana, ja vahvisti käsitystä siitä, että kehitysprojektin onnistumisen mittaamisen tulee perustua laskennallisten mittareiden sijaan laadullisiin tekijöihin. Ajanpuute nousi keskeisimmäksi organisaatiossa tunnistetuksi oppimisen esteeksi ja merkittävämmäksi projektin onnistumisen riskiksi. Tämä korostaa osallistujien motivointia, johon voidaan vaikuttaa projektissa laadukkaan muutosviestinnän kautta.
Kirjallisuuden ja projektin viitekehyksen perusteella tutkimus painottui viestintään, kehityskohteiden valintaan, muutosprojektin onnistumisen mittaamiseen sekä projekteissa oppimisen henkilösidonnaisiin esteisiin ja mahdollistajiin. Lisäksi tutkimuksessa käsiteltiin projektin todennäköisen ohjausryhmän odotuksia projektin kehityskohteista ja toimintokohtaiset näkemykset kehitysprojektin suurimmista riskeistä ja onnistumisen mahdollistajista.
Tutkimus oli laadullinen tapaustutkimus, jossa käytettiin puolistrukturoituja teemahaastatteluja ja toimintokohtaista kyselytutkimusta, jossa hyödynnettiin organisaatiossa aiemmin toteutettua tutkimusta. Tutkimustuloksia käytetään projektin aloituksen tietopaketin valmisteluun ja projektin viestintäsuunnitelman ja yleisen projektisuunnitelman tarkentamiseen. Lisäksi osa kyselytutkimuksesta toistetaan myöhemmässä tutkimuksessa.
Projektisuunnittelun näkökulmasta tutkimus osoitti kirjallisuudesta valituista teemoista viestinnän keskeisen merkityksen onnistumisen mahdollistajana, ja vahvisti käsitystä siitä, että kehitysprojektin onnistumisen mittaamisen tulee perustua laskennallisten mittareiden sijaan laadullisiin tekijöihin. Ajanpuute nousi keskeisimmäksi organisaatiossa tunnistetuksi oppimisen esteeksi ja merkittävämmäksi projektin onnistumisen riskiksi. Tämä korostaa osallistujien motivointia, johon voidaan vaikuttaa projektissa laadukkaan muutosviestinnän kautta.