Hoitohenkilöstön työssä jaksaminen kriisitilanteessa
Gerrits, Anja; Sangi, Jenni (2021)
Gerrits, Anja
Sangi, Jenni
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021121025177
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021121025177
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä, ja tutkia miten hoitajien jaksamista tuetaan maailmalla. Tavoitteena oli koota tutkimustietoa Hyvinvoiva Terveydenhuolto-hanketta varten hoitohenkilöstön jaksamisesta kriisitilanteessa.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys muodostui kriisitilanteen, työssä jaksamisen ja hoitohenkilöstön kuvauksesta sekä tutkimustiedosta hoitajien työssä jaksamisen heikentymisestä. Menetelmänä käytettiin kuvailevaa kirjallisuuskatsausta. Aineisto koottiin systemaattisesti ja analysoitiin sisällönanalyysin avulla. Katsauksessa tarkasteltiin yhdeksän kansainvälistä tutkimusartikkelia vuosilta 2011–2021. Tutkimusartikkelit käsittelivät työhyvinvoinnin lisäksi vakavia kriisejä kuten luonnonkatastrofeja ja sotaa.
Aineiston analyysiin perustuen hoitohenkilökunnan työssä jaksamiseen vaikuttivat: työpaikan resurssit, tuen merkitys, henkilökohtaiset ominaisuudet, mielenterveyden haasteet, ajanpuute, elämänarvot, itsetunto, tyytyväisyys työpaikkaan, vuorovaikutus, säännölliset harjoitukset, koulutuksen laatu ja kriisin jälkihoito. Kirjallisuuskatsauksen tulokset osoittivat, että työssä jaksamisen kannalta on välttämätöntä, että hoitajilla on hyvä työilmapiiri, kollegoiden ja esimiesten tuki saatavilla, ja matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita ja muita apukeinoja suhtautua kriisitilanteisiin positiivisesti. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää ajankohtaisen Covid-19-kriisin hoidossa sekä Hyvinvoiva Terveydenhuolto-hankkeessa. Jatkossa olisi aiheellista tutkia tarkemmin hoitohenkilöiden psyykkisten tukipalvelujen saatavuutta ja riittävyyttä Suomessa. Lisäksi olisi hyvä selvittää, sisältyykö kriisi- ja poikkeusolojen asiantuntijuus sairaanhoitajan nykyiseen koulutusohjelmaan, ja tarvitaanko näyttöön perustuvaa kriisiosaamista enemmän tulevaisuudessa.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys muodostui kriisitilanteen, työssä jaksamisen ja hoitohenkilöstön kuvauksesta sekä tutkimustiedosta hoitajien työssä jaksamisen heikentymisestä. Menetelmänä käytettiin kuvailevaa kirjallisuuskatsausta. Aineisto koottiin systemaattisesti ja analysoitiin sisällönanalyysin avulla. Katsauksessa tarkasteltiin yhdeksän kansainvälistä tutkimusartikkelia vuosilta 2011–2021. Tutkimusartikkelit käsittelivät työhyvinvoinnin lisäksi vakavia kriisejä kuten luonnonkatastrofeja ja sotaa.
Aineiston analyysiin perustuen hoitohenkilökunnan työssä jaksamiseen vaikuttivat: työpaikan resurssit, tuen merkitys, henkilökohtaiset ominaisuudet, mielenterveyden haasteet, ajanpuute, elämänarvot, itsetunto, tyytyväisyys työpaikkaan, vuorovaikutus, säännölliset harjoitukset, koulutuksen laatu ja kriisin jälkihoito. Kirjallisuuskatsauksen tulokset osoittivat, että työssä jaksamisen kannalta on välttämätöntä, että hoitajilla on hyvä työilmapiiri, kollegoiden ja esimiesten tuki saatavilla, ja matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita ja muita apukeinoja suhtautua kriisitilanteisiin positiivisesti. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää ajankohtaisen Covid-19-kriisin hoidossa sekä Hyvinvoiva Terveydenhuolto-hankkeessa. Jatkossa olisi aiheellista tutkia tarkemmin hoitohenkilöiden psyykkisten tukipalvelujen saatavuutta ja riittävyyttä Suomessa. Lisäksi olisi hyvä selvittää, sisältyykö kriisi- ja poikkeusolojen asiantuntijuus sairaanhoitajan nykyiseen koulutusohjelmaan, ja tarvitaanko näyttöön perustuvaa kriisiosaamista enemmän tulevaisuudessa.
