Vantaa-Kerava työllisyyden kuntakokeilun esihenkilöiden viestintä
Eriksson, Juha (2021)
Lataukset:
Eriksson, Juha
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021121125291
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021121125291
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa Vantaa-Kerava työllisyyden kuntakokeilun viestinnän tilaa sen alkuvaiheessa ja sen kehittämistarpeita esihenkilönäkökulmasta. Työ suuntautuu erityisesti organisaation sisäiseen viestintään. Kuntakokeilu alkoi 1.3.2021 ja päättyy 30.6.2023. Toimeksiantajana on Vantaan kaupunki, joka osallistuu kokeiluun yhdessä Keravan kaupungin kanssa, muodostaen Vantaa-Kerava kuntakokeiluorganisaation yhdessä TE-toimistosta siirtyvien henkilöiden kanssa.
Teoriapohja laadittiin pyrkimyksellä pitää käytetyt aineistot mahdollisimman tuoreina ja relevantteina, käyden läpi yleisesti hieman viestintää, muutosjohtamista ja hankkeen perustaa.
Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena käyttäen tutkimusmenetelmänä teemahaastattelua. Opinnäytetyötä varten haastateltiin kolmea esihenkilöroolissa toimivaa henkilöä, jotka olivat siirtyneet kokeilun piiriin kolmesta eri lähtökulmasta. Haastatelluista oli yksi Keravan kaupungin työllistämispalveluista, yksi Vantaan kaupungin työllistämispalveluista ja yksi valtion TE-palveluista. Tutkimus keskittyi alkuvaiheen toiminnan viestinnän analysointiin näiden henkilöiden näkökulmasta. Lisäksi tarkoitus oli tuottaa mahdollisia kehitysehdotuksia. Tutkimus rajattiin henkilöihin, joilla on suorina alaisinaan nimenomaisesti omavalmentajia.
Tutkimuksessa selvisi, että esihenkilöillä oli merkittävässä määrin töitä tehtävänä, jotta hanke voisi onnistua. Suuret haasteet tulivat heti alkuvaiheessa esiin puutteellisista resursseista, joista osa oli ollut tiedossa ja osaa ei mahdollisesti ollut osattu ennakoida tai ottaa riittävästi huomioon. Lisäksi viestinnän ongelmat, liittyen tietojen ylläpitoon ja koordinointiin tulivat haasteina esiin.
Lopulta muodostui kohtuu kattava analyysi ja kehittämisehdotukset, joista osa on suoraan sovellettavia ja konkreettisia. Jatkotutkimuksia työhön on mahdollisuuksia tehdä monen suuntaisia, alkaen samankaltaisen tutkimuksen tekemisestä uudelleen.
Teoriapohja laadittiin pyrkimyksellä pitää käytetyt aineistot mahdollisimman tuoreina ja relevantteina, käyden läpi yleisesti hieman viestintää, muutosjohtamista ja hankkeen perustaa.
Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena käyttäen tutkimusmenetelmänä teemahaastattelua. Opinnäytetyötä varten haastateltiin kolmea esihenkilöroolissa toimivaa henkilöä, jotka olivat siirtyneet kokeilun piiriin kolmesta eri lähtökulmasta. Haastatelluista oli yksi Keravan kaupungin työllistämispalveluista, yksi Vantaan kaupungin työllistämispalveluista ja yksi valtion TE-palveluista. Tutkimus keskittyi alkuvaiheen toiminnan viestinnän analysointiin näiden henkilöiden näkökulmasta. Lisäksi tarkoitus oli tuottaa mahdollisia kehitysehdotuksia. Tutkimus rajattiin henkilöihin, joilla on suorina alaisinaan nimenomaisesti omavalmentajia.
Tutkimuksessa selvisi, että esihenkilöillä oli merkittävässä määrin töitä tehtävänä, jotta hanke voisi onnistua. Suuret haasteet tulivat heti alkuvaiheessa esiin puutteellisista resursseista, joista osa oli ollut tiedossa ja osaa ei mahdollisesti ollut osattu ennakoida tai ottaa riittävästi huomioon. Lisäksi viestinnän ongelmat, liittyen tietojen ylläpitoon ja koordinointiin tulivat haasteina esiin.
Lopulta muodostui kohtuu kattava analyysi ja kehittämisehdotukset, joista osa on suoraan sovellettavia ja konkreettisia. Jatkotutkimuksia työhön on mahdollisuuksia tehdä monen suuntaisia, alkaen samankaltaisen tutkimuksen tekemisestä uudelleen.