Mentalisoiva opetustoimen alainen henkilöstö kiusaamisen ehkäisyssä
Haatainen, Maija; Karvali, Klara (2021)
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021121225395
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021121225395
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää syksyn 2021 Mentalisaatio – osaamista kiusaamisen ehkäisyyn -koulutukseen osallistuneiden kokemuksia omasta mentalisaatio-osaamisestaan kiusaamisen ehkäisyssä. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa koulutuksen hyödyllisyydestä, kehittää kyselylomake ja tutkia sen toimivuutta. Mentalisaatio – osaamista kiusaamisen ehkäisyyn -koulutushanke on vuoden 2022 syksyyn jatkuva Laurea-ammattikorkeakoulun, Karelia-ammattikorkeakoulun ja Mieli Ry:n yhteistyön tulos. Opetushallituksen rahoittama koulutus on suunnattu opetustoimen alaiselle henkilöstölle. Kyselylomake sekä siihen saadut vastaukset luotiin hyödynnettäväksi ja jatkotyöstettäväksi hankkeelle. Kyselytutkimus suoritettiin lokakuussa 2021.
Opinnäytetyön keskiössä olivat mentalisaation näyttäytyminen ja kehittyminen sekä sen vaikutus kiusaamiseen ja kiusaamisen ehkäisyyn yksilö-, vuorovaikutus- ja yhteisötasolla. Kyselylomakkeella oli tarkoitus saada tietoa koulutuksen hyödyllisyydestä ja tutkia kyselylomakkeen toimivuutta. Lisäksi keskeisenä aihealueena oli laadukkaan kyselylomakkeen piirteet ja laatiminen. Opinnäytetyö oli pääosin kvantitatiivinen. Tuotoksena opinnäytetyöstä syntyi kyselylomake.
Kyselylomakkeessa kysyttiin osallistujien kokemuksia omasta mentalisaatiosta, mentalisaation ilmenemisestä kahdenkeskisessä vuorovaikutuksessa ja ryhmän sisällä sekä mielentämistä tukevista lähestymistavoista kiusaamistilanteissa. Suurin osa koulutukseen osallistuneista koki mentalisaatiokykynsä olevan riittävän hyvä ja parantuneen.
Kyselylomakkeesta pyydettiin palaute arviointilomakkeen avulla. Kyselylomake oli palautteen perusteella looginen, selkeä sekä helppokäyttöinen. Jotkin väittämät olisi voitu esittää selkeämmin ja kyselyn lopuksi olisi voinut olla mahdollisuus vapaamuotoisen palautteen antoon. Kyselylomakkeen analyysissä huomattiin myös, että lomake oli kokonaisuutena toimiva, vaikka sisälsikin jotain puutteita.
Tulevaisuudessa olisi toivottavaa, että kysely pystyttäisiin suorittamaan ennen ja jälkeen koulutuksen. Tämä antaisi yksityiskohtaisempaa tietoa osallistujien lähtötilanteesta ja heidän kehityksestään.
Opinnäytetyön keskiössä olivat mentalisaation näyttäytyminen ja kehittyminen sekä sen vaikutus kiusaamiseen ja kiusaamisen ehkäisyyn yksilö-, vuorovaikutus- ja yhteisötasolla. Kyselylomakkeella oli tarkoitus saada tietoa koulutuksen hyödyllisyydestä ja tutkia kyselylomakkeen toimivuutta. Lisäksi keskeisenä aihealueena oli laadukkaan kyselylomakkeen piirteet ja laatiminen. Opinnäytetyö oli pääosin kvantitatiivinen. Tuotoksena opinnäytetyöstä syntyi kyselylomake.
Kyselylomakkeessa kysyttiin osallistujien kokemuksia omasta mentalisaatiosta, mentalisaation ilmenemisestä kahdenkeskisessä vuorovaikutuksessa ja ryhmän sisällä sekä mielentämistä tukevista lähestymistavoista kiusaamistilanteissa. Suurin osa koulutukseen osallistuneista koki mentalisaatiokykynsä olevan riittävän hyvä ja parantuneen.
Kyselylomakkeesta pyydettiin palaute arviointilomakkeen avulla. Kyselylomake oli palautteen perusteella looginen, selkeä sekä helppokäyttöinen. Jotkin väittämät olisi voitu esittää selkeämmin ja kyselyn lopuksi olisi voinut olla mahdollisuus vapaamuotoisen palautteen antoon. Kyselylomakkeen analyysissä huomattiin myös, että lomake oli kokonaisuutena toimiva, vaikka sisälsikin jotain puutteita.
Tulevaisuudessa olisi toivottavaa, että kysely pystyttäisiin suorittamaan ennen ja jälkeen koulutuksen. Tämä antaisi yksityiskohtaisempaa tietoa osallistujien lähtötilanteesta ja heidän kehityksestään.