Yksinäiset amikset - kokemuksia ja kehitysideoita tutortoimintaan
Heikkilä, Laura (2021)
Heikkilä, Laura
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021121225408
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021121225408
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli saada tietoa ammatillisen toisen asteen opiskelijoiden yksinäisyyden kokemuksista ja havainnoista. Taustatietojen pohjalta tavoitteena oli kehittää menetelmiä yksinäisyyden kokemuksen vähentämiseksi ammatillisessa oppilaitoksessa ja sen tutortoiminnassa. Opinnäytetyö toteutettiin yhdellä Hyria koulutus Oy:n kampuksella, jossa opiskelee liiketoiminnan ja sosiaali- ja terveysalan opiskelijoita.
Teoreettinen viitekehys muodostui neljästä yksinäisyyden taustateoriasta, yksinäisyyden hyvinvointivaikutuksista ja tutortoiminnasta. Aineistonkeruu toteutettiin laadulliseen tutkimukseen sopivalla teemahaastattelumenetelmällä, johon osallistui kuusi nuorta. Opiskelijoiden ajatuksia yksinäisyyden kokemuksen vähentämiseksi kerättiin myös lomakekyselyllä, johon saatiin 175 vastausta. Aineisto analysoitiin teorialähtöisesti valittujen taustateorioiden mukaan teemoitellen.
Opinnäytetyön tuloksena opiskelijat kuvasivat yksinäisyyden syiksi persoonallisuuden piirteet, erilaisuuden ja halun olla yksin. Negatiiviseksi koetusta yksinäisyydestä selviytymiseen tarvitaan nuoren omaa aktiivisuutta, avun hakemista ja jonkin harrastuksen tai mielekkään tekemisen löytämistä. Opiskelijoiden mukaan oppilaitoksen keinoja yksinäisyyden kokemuksen vähentämiseksi ovat opiskelijoiden ryhmäyttäminen, oppilaitoksen henkilöstön tuki opiskelijalle, erilaisten tapahtumien toteuttaminen ja sosiaalisten kontaktien mahdollistaminen.
Oppilaitoksessa toteutetut tutortoiminnan menetelmät vastaavat opiskelijoiden vastauksia sopiviksi menetelmiksi yksinäisyyden kokemuksen vähentämiseen. Opinnäytetyön tulosten pohjalta hyviksi tutortoiminnan menetelmiksi nousevat virtuaaliset keskustelumahdollisuudet, opiskelijoiden huomiointi opiskelupäivien aikana sekä kerhotoiminnot.
Teoreettinen viitekehys muodostui neljästä yksinäisyyden taustateoriasta, yksinäisyyden hyvinvointivaikutuksista ja tutortoiminnasta. Aineistonkeruu toteutettiin laadulliseen tutkimukseen sopivalla teemahaastattelumenetelmällä, johon osallistui kuusi nuorta. Opiskelijoiden ajatuksia yksinäisyyden kokemuksen vähentämiseksi kerättiin myös lomakekyselyllä, johon saatiin 175 vastausta. Aineisto analysoitiin teorialähtöisesti valittujen taustateorioiden mukaan teemoitellen.
Opinnäytetyön tuloksena opiskelijat kuvasivat yksinäisyyden syiksi persoonallisuuden piirteet, erilaisuuden ja halun olla yksin. Negatiiviseksi koetusta yksinäisyydestä selviytymiseen tarvitaan nuoren omaa aktiivisuutta, avun hakemista ja jonkin harrastuksen tai mielekkään tekemisen löytämistä. Opiskelijoiden mukaan oppilaitoksen keinoja yksinäisyyden kokemuksen vähentämiseksi ovat opiskelijoiden ryhmäyttäminen, oppilaitoksen henkilöstön tuki opiskelijalle, erilaisten tapahtumien toteuttaminen ja sosiaalisten kontaktien mahdollistaminen.
Oppilaitoksessa toteutetut tutortoiminnan menetelmät vastaavat opiskelijoiden vastauksia sopiviksi menetelmiksi yksinäisyyden kokemuksen vähentämiseen. Opinnäytetyön tulosten pohjalta hyviksi tutortoiminnan menetelmiksi nousevat virtuaaliset keskustelumahdollisuudet, opiskelijoiden huomiointi opiskelupäivien aikana sekä kerhotoiminnot.