Koulutuskeskus Sedun robottikoulutusten kehittäminen ja robotiikan asiakasnäkökulma
Lammi, Arto (2021)
Lammi, Arto
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021121325538
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021121325538
Tiivistelmä
Tämä tutkimus kartoittaa Koulutuskeskus Sedun asiakkaiden tarpeita, näkökulmia ja tulevaisuuden näkymiä robottien käyttöön sekä robottioperaattoreiden koulutukseen liittyen. Tutkimuksen kautta saatiin tietoa asiakkaiden näkemyksistä teollisuusrobotiikasta ja robottikoulutusten sisältöihin liittyvistä odotuksista. Näin asiakkaille tarjoutui myös tilaisuus vaikuttaa tulevaisuuden robottikoulutusten sisältöihin ja toimintamalleihin hyödyttäen sekä oppilaitoksen että asiakkaiden toimintoja.
Tutkimusraportin teoriaosuus jakautuu kahteen isompaan kokonaisuuteen, joissa toisessa tarkastellaan aikuispedagogiikkaa ja toisessa osaamisen kehittämistä ja osaamistarpeen ennakointia tulevaisuudessa. Molemmat aihealueiden teoriaosuudet koostuvat pääteemasta sekä siihen liittyvistä muista tarkentavista osa-alueista.
Kyselytutkimuksella kerättiin robotiikkaa käyttävien, sekä ei robotiikkaa käyttävien teollisuusyritysten näkemyksiä robotiikan vaikutuksista teollisuuteen, robotiikan hyödyntämismahdollisuuksiin tulevaisuudessa ja mitä robotiikkakoulutusten sisältöjä tulisi heidän mielestään nostaa esille. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena, jossa pyritään ymmärtämään kohteen ominaisuuksia, laatua sekä kohteen merkityksiä kokonaisvaltaisesti.
Tutkimuksen merkittävimpiä tuloksia oli robotiikkaa käyttävien yritysten vahva luottamus siihen, että robotiikka kasvattaa liiketoimintaa sekä lisää työvoiman tarvetta niin lyhyellä kuin pitkälläkin aikavälillä. Yritysten näkivät myös robotiikan mahdollisuudet poistaa raskaita ja monotonisia työtehtäviä. Koulutuksellisista näkökohdista korostuivat perustaitojen osaaminen: perusliikekäskyt ja ohjelmointi sekä koordinaatistojen ja työkalupisteiden hyödyntäminen.
Koulutuksen kehittämisen kannalta yritysten kiinnostus robottihitsaukseen antaa viitteitä siihen, että nykyinen hitsausrobottikapasiteetti on pidettävä vähintään nykyisellään tai sitä on lisättävä. Kehittyneen konenäön saaman huomion perusteella myös sen koulutusvalmiuksiin tulee kiinnittää aikaisempaa enemmän huomiota.
Tutkimuksen hyötynäkökohdista merkittävin on koulutuksen palveluiden kehittäminen. Sekä vanhoilta että uusilta asiakkailta saatava palaute ohjaa parempaan koulutusarkkitehtuuriin ja ohjaa koulutuksen järjestäjää koulutussisältöjen räätälöinnissä.
Tutkimusraportin teoriaosuus jakautuu kahteen isompaan kokonaisuuteen, joissa toisessa tarkastellaan aikuispedagogiikkaa ja toisessa osaamisen kehittämistä ja osaamistarpeen ennakointia tulevaisuudessa. Molemmat aihealueiden teoriaosuudet koostuvat pääteemasta sekä siihen liittyvistä muista tarkentavista osa-alueista.
Kyselytutkimuksella kerättiin robotiikkaa käyttävien, sekä ei robotiikkaa käyttävien teollisuusyritysten näkemyksiä robotiikan vaikutuksista teollisuuteen, robotiikan hyödyntämismahdollisuuksiin tulevaisuudessa ja mitä robotiikkakoulutusten sisältöjä tulisi heidän mielestään nostaa esille. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena, jossa pyritään ymmärtämään kohteen ominaisuuksia, laatua sekä kohteen merkityksiä kokonaisvaltaisesti.
Tutkimuksen merkittävimpiä tuloksia oli robotiikkaa käyttävien yritysten vahva luottamus siihen, että robotiikka kasvattaa liiketoimintaa sekä lisää työvoiman tarvetta niin lyhyellä kuin pitkälläkin aikavälillä. Yritysten näkivät myös robotiikan mahdollisuudet poistaa raskaita ja monotonisia työtehtäviä. Koulutuksellisista näkökohdista korostuivat perustaitojen osaaminen: perusliikekäskyt ja ohjelmointi sekä koordinaatistojen ja työkalupisteiden hyödyntäminen.
Koulutuksen kehittämisen kannalta yritysten kiinnostus robottihitsaukseen antaa viitteitä siihen, että nykyinen hitsausrobottikapasiteetti on pidettävä vähintään nykyisellään tai sitä on lisättävä. Kehittyneen konenäön saaman huomion perusteella myös sen koulutusvalmiuksiin tulee kiinnittää aikaisempaa enemmän huomiota.
Tutkimuksen hyötynäkökohdista merkittävin on koulutuksen palveluiden kehittäminen. Sekä vanhoilta että uusilta asiakkailta saatava palaute ohjaa parempaan koulutusarkkitehtuuriin ja ohjaa koulutuksen järjestäjää koulutussisältöjen räätälöinnissä.