Kuntouttavan työotteen toteutuminen hoitotyössä Kotkan City-kodissa -kysely hoitohenkilökunnalle

Abstract

TIIVISTELMÄ KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma

D’AMARIO, MIRKA Kuntouttavan työotteen toteutuminen hoitotyössä Kotkan City-kodissa- kysely hoitohenkilökunnalle 62 sivua + 8 liitettä

Työn ohjaaja Eeva-Liisa Frilander Paavilainen yliopettaja KT

Toimeksiantaja Kotkan kaupunki, vanhustenhuolto, Kotkan City- Koti

Marraskuu 2012

Avainsanat kuntouttava hoitotyö, hoivayksikkö

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa kuntouttavan hoitotyön toteutumista Kotkan City-kodissa. Haluttiin myös selvittää hoitajien osaaminen ja asenteet siihen. Tavoitteena oli myös saada tietää mitkä tekijät edistävät ja estävät sen toteuttamista City-kodissa sekä kokevatko hoitajat tarvitsevansa lisäkoulutusta aiheesta. Tutkimuksen aineisto kerättiin kyselylomakkeella Kotkan City-kodin hoitohenkilökunnalle. Kyselylomakkeita jaettiin jokaiseen (3) yksikön 4 kerrokseen yhteensä 88. Lomakkeita palautettiin määräaikaan mennessä yhteensä 65 kappaletta. Tutkimustuloksista käy ilmi, että kuntouttavan työotteen käyttö toteutuu hyvin City-kodissa. Suurin osa piti asiakkaan motivoimista päivittäisissä toiminnoissa sekä asiakkaitten lääkehoidon, psyykkisen tilan ja toimintakyvyn arviointia säännöllisesti tärkeänä. Myös asiakkaan sosiaalista toimintaa ja viriketoimintaa pidettiin tärkeänä. Asukkaiden käytössä olevat apuvälineet täyttävät vastaajien mielestä asukkaiden tarpeet ja hoitajat tuntevat eri asukasryhmien erilaiset tarpeet. Hoitajien mielestä kuntouttavaa hoitotyötä edistäviä tekijöitä olivat yhteiset toimintalinjat, esimiehen tuki jossain määrin, apuvälineiden käyttö, ergonomiset työtavat, omaisten tuki, päivitetyn tiedon siirto, asiakkaan toimintakyvyn muutosten raportointi, toimiva ja hyvä työyhteisö, riittävä henkilökunta, asiakkaan positiivinen palaute, omahoitajuus ja esteetön sekä kodinomainen asuinympäristö. Kuntouttavaa hoitotyötä estäviä tekijöitä olivat väkivaltaiset asiakkaat ja kiire. Noin puolet vastaajista piti kuntouttavaa hoitotyötä henkisesti ja fyysisesti sekä aamuvuoroja raskaina. Vastaajat tuntevat kuntouttavan hoitotyön, ovat kärsivällisiä ja pitkäjännitteisiä, pitävät kuntoutujan kuuntelua ja hänen osallistumistaan hoidon suunnitteluun tärkeänä, noudattavat yhteisiä toimintalinjoja ja arvioivat omaa työskentelyään säännöllisesti. Hyvin merkittävää on yhteisten toimintalinjojen noudattaminen. Tulevaisuudessa esim. yhteisen toiminta- tai hoitotyömallin kehittäminen voisi antaa suuntaa koko hoitohenkilökunnan toimimiselle yhtenäisesti. Koulutusten järjestäminen säännöllisesti tukee ja motivoi hoitohenkilökuntaa sen toteuttamiseen.

ABSTRACT KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU University of Applied Sciences, Health Care D’AMARIO, MIRKA Implementation of Rehabilitation Nursing at City-koti in Kotka –Inquiry for Care Staff 62 pages + 8 appendices

Supervisor Eeva-Liisa Frilander-Paavilainen, PhD

Commissioned by The city of Kotka , City-koti elderly care unit

November 2012

Keywords rehabilitation nursing, care unit The purpose of this study was to study how rehabilitation nursing was implemented at the City-koti in Kotka. The aim was also to obtain information about the nursing staff’s skills and attitude towards rehabilitation nursing. It also aimed at gaining more information about the factors promoting and preventing its implementation at the City-koti. The need for extra training in rehabilitation nursing was also surveyed. The data was collected with a questionnaire which was issued to the nursing staff of the City-koti . 88 questionnaires were delivered to each (3) units and their 4 wards. 65 questionnaires were returned by the deadline. According to the results rehabilitation nursing was used well at the City-koti in Kotka. Most of the answerers found motivating clients to daily activities and regular evaluation of their medication, psychological condition and ability to function important. The clients’ social and recreational activities were also regarded as important. The rehabilitative devices the clients use are adequate for their needs and the nurses know the various needs the different client groups have. The factors promoting rehabilitation nursing were common lines, the superiors’ support in some ways, use of rehabilitative devices, ergonomic working methods, the support of relatives, transferring updated information, reporting of the changes in a client’s ability to function, functional and good working environment, adequate staff, the positive feedback from the client, primary nursing, and clear and home-like environment. The facts preventing rehabilitation nursing were violent clients and hurry. Approximately half of the answerers found rehabilitation nursing and morning shifts psychologically and physically heavy. The answerers know rehabilitation nursing, are patient, find the participation of the person being rehabilitated important in the planning of his rehabilitation. The client must be listened to, most of the staff follows common lines and evaluate their own work regularly. Developing common lines or nursing could direct the nursing staff to work more uniformly. Organizing training on a regular basis motivates the staff in its implementation.