Kehityskeskustelu ja osaamisen kehittäminen osana työhyvinvointia

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää työhyvinvointia edistävä malli kehityskeskusteluprosessille ja osaamisen kehittämiselle. Opinnäytetyössä selvitettiin toimeksiantajan kehityskeskusteluprosessin ja osaamisen kehittämisen nykytilaa. Lisäksi selvitettiin miten kehityskeskusteluilla ja osaamisen kehittämisellä voidaan edistää työntekijän työhyvinvointia. Tutkimus toteutettiin toimeksiantajan esihenkilöiden näkökulmasta. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys koostui työhyvinvointiin, johtamiseen, kehityskeskusteluihin ja osaamisen kehittämiseen liittyvään kirjallisuuteen ja aiempiin tutkimuksiin. Tämä opinnäytetyö on tutkimuksellinen kehittämistyö, joka toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Opinnäytetyön tutkimusstrategiana oli tapaustutkimus. Tutkimuksen aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastatteluita, joissa haastateltiin toimeksiantajan neljää esihenkilöä. Teemahaastatteluiden avulla kartoitettiin kehityskeskusteluiden ja osaamisen kehittämisen nykytilaa, sekä kehitysehdotuksia työntekijöiden kehittämiseen liittyvissä tekijöissä. Tutkimusaineistoa kerättiin myös toimeksiantajan sisäisistä dokumenteista, jotka koostuivat aikaisemmin toteutetusta työhyvinvointikyselystä ja esihenkilöille laadituista toimintaohjeista. Tulokset osoittavat, että kehityskeskustelut ja osaamisen kehittäminen koetaan tärkeänä osana johtamista ja työhyvinvoinnin kokonaisuutta. Nykytilan kartoituksessa nousi esille tarve kehityskeskusteluprosessin ja osaamisen kehittämisen säännölliselle toteuttamiselle organisaation kaikilla tasoilla. Tutkimuksessa kävi ilmi, että työntekijän tavoitteiden asetanta ja osaamisen kehittäminen ovat heikosti kytköksissä organisaation strategisiin tavoitteisiin. Työntekijöiden osaamisen kehittämisen tulisi olla säännöllistä, strategialähtöistä ja tulevaisuuden osaamistarpeisiin suuntaavaa. Opinnäytetyön tulosten perusteella laadittiin kehittämissuunnitelma. Suunnitelma sisältää toimenpiteet, joiden mukaan kehityskeskustelut ja osaamisen kehittäminen tulevat osaksi strategista johtamista ja työhyvinvoinnin edistämistä. Kehittämissuunnitelma sisältää konkreettisena työkaluna vuosikellon, joka ohjaa ja tukee esihenkilöiden toimintaa työntekijöiden ja tiimien kehittämisessä. Kehittämissuunnitelman hyödyn voidaan katsoa olevan kaksijakoinen, sillä se tukee työntekijän työhyvinvoinnin lisäksi myös toimeksiantajan tuloksellisuutta. Tämän opinnäytetyön tuotoksena syntynyt kehittämissuunnitelma vastaa toimeksiantajan työhyvinvointikyselyssä nousseisiin kehittämistarpeisiin.