Ikääntyvien sairaalahoidossa olevien potilaiden kaatumisriskin mittaaminen
Saukko, Pirjo (2012)
Saukko, Pirjo
Kajaanin ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012112817065
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012112817065
Tiivistelmä
Opinnäytetyöni tarkoituksena oli kartoittaa suomenkieliset sairaala- tai laitoshoidon käyttöön sopivat kaatumisriskimittarit. Tavoitteena oli antaa näyttöön perustuvaa tietoa kuvailemalla kaatumisriskimittareita. Tutkimustehtävänä oli kuvata, mitkä ovat suomenkielisten sairaala- tai laitoshoitoon soveltuvien kaatumisriskimittareiden ominaisuudet. Opinnäytetyön keskeiset käsitteet olivat potilasturvallisuus, iäkkäiden kaatumiset ja kaatumisen riskitekijät sekä kaatumisen ehkäisy. Opinnäytetyö rajattiin suomenkielisiin, sairaala- tai laitoshoidon käyttöön soveltuviin kaatumisriskimittareihin. Rajaus suomenkielisiin mittareihin tehtiin, koska käännösten perusteella mittareita oli testattu Suomessa ja suomenkielisinä.
Tämän kuvailevan kirjallisuuskatsauksen aineisto hankittiin Medic-, LINDA- ja Google-tietokannoista. Aineiston valikoimiseen tehtiin sisäänotto- ja poissulkukriteerit. Aineisto koostui seitsemästä erilaisesta kaatumisriskimittarista, jotka soveltuivat kaatumisriskin arviointiin sairaala- tai laitoshoidossa. Kirjallisuuskatsaukseen valittu aineisto analysoitiin laadullisella sisällön analyysilla.
Tulokset osoittivat kaatumisriskimittareiden ominaisuuksien jakautuvan seitsemään osioon. Ne olivat fyysiset suoritukset, haastattelut ja kyselylomakkeet, ohjeet, välineet, pisteytys, tulokset ja muut huomioitavat asiat. Tulosten mukaan fyysiset suoritukset antoivat parhaiten tietoa henkilön fyysisestä toimintakyvystä. Sen sijaan haastattelut antoivat monipuolista tietoa kaikista kaatumisriskeistä. Kirjallisuuskatsauksen ja sisällön analyysin pohjalta suosittelen johtopäätöksenä työntilaajayksikköön FRAT-mittaria. Mittari on lyhyt ja helppokäyttöinen, ja kaatumisriskin arviointi vie vain vähän aikaa hoitajilta. Mittari antaa tarvittaessa ehdotuksia jatkotoimenpiteistä.
Jatkossa olisi hyvä selvittää hoitohenkilökunnan koulutuksen tarve kaatumisriskimittareiden käytöstä. Hyödyllistä olisi selvittää kokemuksia kaatumisriskimittareiden käytöstä sekä mittareiden vaikutusta kaatumisten ehkäisyyn.
Tämän kuvailevan kirjallisuuskatsauksen aineisto hankittiin Medic-, LINDA- ja Google-tietokannoista. Aineiston valikoimiseen tehtiin sisäänotto- ja poissulkukriteerit. Aineisto koostui seitsemästä erilaisesta kaatumisriskimittarista, jotka soveltuivat kaatumisriskin arviointiin sairaala- tai laitoshoidossa. Kirjallisuuskatsaukseen valittu aineisto analysoitiin laadullisella sisällön analyysilla.
Tulokset osoittivat kaatumisriskimittareiden ominaisuuksien jakautuvan seitsemään osioon. Ne olivat fyysiset suoritukset, haastattelut ja kyselylomakkeet, ohjeet, välineet, pisteytys, tulokset ja muut huomioitavat asiat. Tulosten mukaan fyysiset suoritukset antoivat parhaiten tietoa henkilön fyysisestä toimintakyvystä. Sen sijaan haastattelut antoivat monipuolista tietoa kaikista kaatumisriskeistä. Kirjallisuuskatsauksen ja sisällön analyysin pohjalta suosittelen johtopäätöksenä työntilaajayksikköön FRAT-mittaria. Mittari on lyhyt ja helppokäyttöinen, ja kaatumisriskin arviointi vie vain vähän aikaa hoitajilta. Mittari antaa tarvittaessa ehdotuksia jatkotoimenpiteistä.
Jatkossa olisi hyvä selvittää hoitohenkilökunnan koulutuksen tarve kaatumisriskimittareiden käytöstä. Hyödyllistä olisi selvittää kokemuksia kaatumisriskimittareiden käytöstä sekä mittareiden vaikutusta kaatumisten ehkäisyyn.