Nuorten osallisuuden kehittäminen VarmaStartti -hankkeessa

Abstract

Opinnäytetyö toteutettiin VarmaStartti -hankkeessa, jonka tavoitteena oli kehittää matalan kynnyksen toimintamalli, valmennuspolku nuorelle sosiaalisen vahvistamisen, sujuvan arjen, terveydentilan tarkastelun ja oman osaamisen tunnistamisen avulla kohti koulutusta. Osallisuus on kuulumista johonkin, vaikuttamista omaan elämään ja palveluihin. Osallisuutta edistäessä tulee kiinnittää huomiota erityisesti kaikista heikoimmassa asemassa oleviin ja syrjittyihin nuoriin. Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää nuorten osallisuutta asiakaslähtöiseen opiskelu- ja työelämäpolkuun. Opinnäytetyön metodologisena lähestymistapana oli palvelumuotoilu, koska siinä korostui asiakas- ja käyttäjäkeskeisyys. Palvelumuotoilun mukaisesti aluksi selvitettiin asiakasymmärrys. Avointen haastattelujen avulla kartoitettiin nuorten (n=6) kokemuksia osallisuudesta VarmaStartti -hankkeessa. Lisäksi tuloksia syvennettiin työntekijöiden (n=4) toteuttamalla nykytilan kartoituksella, Mitä tiedämme nyt-menetelmällä. Haastatteluaineisto analysoitiin induktiivisesti ja tuloksena saatiin asiakasymmärrys, jonka perusteella kuvattiin kolme asiakasprofiilia. Asiakasprofiilit nimettiin Itsetunnon rakentajaksi, Oman koulutusalan pohtijaksi ja Ammattiin suuntaajaksi. Profiilien perusteella yhteiskehittämisen menetelmien avulla kolmessa työpajassa kuvattiin profiileille palvelupolut. Yhteiskehittämisen menetelminä käytettiin muun muassa Bonon hattuja sekä erilaisia ideointityöpajoja. Työpajoihin osallistui nuoria ja hankkeen työntekijöitä. Jokaisessa palvelupolussa oli yhdeksän palvelutuokiota. Palvelupoluissa korostui kullekin profiilille tyypilliset yksilölliset piirteet. Palvelutuokion tavoitteessa korostunut nuorten osallisuuteen motivointi valittiin kirjallisuuskatsauksen aiheeksi. Katsauksen tarkoitus oli kuvata, miten motivointi tukee nuorten osallisuutta. Tutkimuskysymys oli, miten motivointi tukee nuorten osallisuutta aiemman tutkimustiedon mukaan. Kirjallisuuskatsaus tehtiin Medic, Melinda, Arto, Cinahl, Cochrane, Google Scholar ja Oula-Finna tietokannoista. Tutkimuksia valikoitui kymmenen, joille tehtiin näytön asteen ja laadun arvioinnit. Tutkimuksista saatu aineisto analysoitiin induktiivisen sisällön analyysin avulla. Tuloksina saatiin kuusi alaluokkaa: luottamus ja rohkaisu, kuulumisen tunne, sosiaaliset yhteydet, rutiinit, kustannukset ja aika sekä motiivit. Alaluokista ryhmiteltiin vielä kaksi pääluokkaa tarveperusteinen toiminta sekä tukea antava yhteisöllinen ilmapiiri, jotka kuvasivat nuoren osallisuutta vahvistavia motivoinnin menetelmiä. Osallisuutta vahvistavan palvelupolun konseptointi perustui asiakasymmärryksestä ja työpajojen tulosten perusteella kehitettyihin palvelupolkuihin ja kirjallisuuskatsauksen tuloksiin. Kehittämisessä keskityttiin nuoren osallisuutta vahvistavan palvelupolun suunnitteluun, jota voitiin hyödyntää hankeen asiakkaina olevien nuorten kanssa työskennellessä. Palvelupolussa osallisuutta vahvistavilla menetelmillä tuettiin nuoren osallisuuden toteutumista koulutuspolun aikana. Palvelupolku oli merkityksellinen nuoren osallisuuden tukemiselle ja osallisuuden tunteen muotoutumiselle ja kokemukselle. Osallisuuden vahvistamisen palvelupolun implementoinnin suunnittelu käytäntöön tapahtui Ottawa-mallin mukaisesti. Osallisuutta vahvistavan palvelupolun kehittämisellä vastattiin opinnäytetyön tavoitteeseen. Osallisuuden mahdollistaminen ja sen kehittäminen olivat keskeistä hankkeen asiakastyössä. Johtopäätöksenä todettiin, että nuorten osallisuuden vahvistaminen edisti heidän hyvinvointiaan ja tuki heitä urapoluilla, mikä vahvisti myös nuoren yhteiskuntaan kuulumisen tunnetta.