Palliatiivisen hoidon erityistason osaamisen kehittäminen erikoissairaanhoidon palliatiivisessa yksikössä

Abstract

Opinnäytetyönä tehtävä kehittämistyö käsittelee hoitohenkilökunnan palliatiivisen hoidon ja saattohoidon erityistason osaamisen kehittämistä erässä erikoissairaanhoidon palliatiivisessa yksikössä. Tavoitteena oli kartoittaa yksikön palliatiivisen erityistason osaamista hoitohenkilökunnan itsearvioimana ja selvittää hoitohenkilökunnan osaamisen kehittämisen tarpeet ja tavat. Valtakunnallisten palliatiivisen hoidon suositusten ja selvityksen perusteella yksikölle muodostettiin koulutuspolku hoitohenkilökunnan osaamisen kehittämiseksi.

Suomessa on tavoitteena kehittää palliatiivista ja saattohoitoa systemaattisesti, ja tarkoitusta varten Sosiaali- ja terveysministeriö antoi 2016 asiantuntijatyöryhmälle toimeksiannon laatia ehdotuksen palliatiivisen ja saattohoidon järjestämisestä Suomessa niin, että palliatiivinen ja saattohoito koko maassa toteutuu yhdenvertaisesti ja vaikuttavasti. Asiantuntijatyöryhmät saattoivat työnsä loppuun 2019, julkaisemalla valtakunnallisen suosituksen palliatiivisen hoidon järjestämisen ja laadun parantamiseksi Suomessa. Viitekehyksenä kehittämistyössä toimii osaamisen johtaminen sosiaali- ja terveydenhuollossa. Osaamisen johtaminen on etenkin viime vuosina noussut sosiaali- ja terveydenhuollossa tärkeäksi teemaksi, johtuen muun muassa toimintaan vaikuttavista maailmanlaajuisista megatrendeistä sekä muutoksista palvelutuotannossa.

Aineisto kehittämistyössä kerättiin kohdeyksikön hoitohenkilökuntaa haastattelemalla. Hoitohenkilökuntaan kuuluu 15 sairaanhoitajaa, mikä muodosti otannan. Haastatteluihin osallistui 13 sairaanhoitajaa. Tiedonkeruussa muodostui sekä laadullista että määrällistä aineistoa. Määrällinen aineisto analysoitiin excel taulukkolaskentaohjelmassa ja laadullinen aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä eli teemoittelemalla.

Itsearvioinnin perusteella voidaan todeta, että henkilökunta koki palliatiivisen perustason osaamisen olevan yksikössä hyvällä tasolla, kun taas erityistason osaaminen vaatii kehittämistä. Etenkin psykososiaalisen tuen tarjoamisen työkalut sekä lääkehoidon monipuolinen osaaminen vaativat kehittämistä. Osaamista tulisi selvityksen mukaan kehittää yksikössä ennen kaikkea koulutuksella, kuten erilaisilla luennoilla mutta myös esimerkiksi kokemuksellisen oppimisen keinoin. Valtakunnallisten suositusten ja kehittämistehtävän tulosten pohjalta yksikölle luotiin koulutuspolku, joka huomioi kohdeyksikön erityistarpeet osaamisen kehittämisessä. Jatkossa olisi syytä pohtia tarkemmin sisällöt eri osa-alueiden koulutukseen ja systemaattisemmin järjestää koulutusta sekä kokemukselliseen oppimiseen tähtääviä oppimistuokioita.