Ulosottolaitoksen asiakirjojen kehittäminen oikeusmuotoilun keinoin
Ahlstedt, Assi (2021)
Ahlstedt, Assi
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021121626364
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021121626364
Tiivistelmä
Lainsäädäntö on asia, jonka tulee yhtä lailla palvella kaikkia kansalaisia, ei vain lakimieskoulutuksen saaneita. Kansalaisten, eli palvelun käyttäjien valmiudet oikeudellisten asioiden hoitamiseen ovat vääjäämättä hyvin eritasoista heidän erilaisen taustansa, tietotaitonsa ja yleisen kiinnostuksensa vuoksi. Tästä syystä heillä on myös hyvin vaihtelevat lähtökohdat asioidensa ja oikeudellisten kysymystensä hoitamiseen.
Tämä opinnäytetyö pyrkii löytämään kehittämiskohteita työn toimeksiantajana toimineen Ulosottolaitoksen asiakirjoille. Tutkimuksen tarkoituksena on löytää uusia näkökulmia siihen, miten asiakirjoista voidaan muotoilla entistä selkeämpiä ja ymmärrettävämpiä niin, että samalla huomioidaan lainsäädännön asettamat vaatimukset. Kehittämisen keskiöön on pyritty laittamaan oikeudellisiin asioihin perehtymätön henkilö, maallikko.
Tutkimus lähestyi aihetta ensisijaisesti oikeusmuotoilun prosessein ja menetelmin, mutta tätä täydentämässä käytettiin lainoppia. Työn teoreettinen viitekehys muodostui lainsäädännöstä, lain esitöistä, oikeuskäytännöstä ja oikeuskirjallisuudesta, joiden valossa perehdyttiin paitsi ulosoton täytäntöönpanoprosessiin, mutta myös lainsäädännön viranomaistoiminnalle asettamiin reunaehtoihin, kuten hyvään hallintoon ja asian käsittelyssä käytettävään kieleen sekä asiakirjojen saavutettavuusnäkökohtiin. Nämä kaikki ovat oleellisia osia asiakirjojen kehittämiseen tähtäävässä oikeusmuotoiluprosessissa.
Opinnäytetyön varsinainen toiminnallinen osuus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja sen tutkimuskysymystä, eli miten asiakirjoista voidaan saada nykyistä selkeämpiä ja ymmärrettävämpiä, lähdettiin konkreettisesti tutkimaan koko Ulosottolaitoksen henkilöstölle suunnatulla kyselyllä. Näin saatiin organisaation henkilöstön näkemyksiä kehitystyön pohjaksi, ja näitä täydennettiin teemahaastatteluilla, joissa selvitettiin kahdentoista (n=12) henkilön tarkempia mielipiteitä ja kehityskohteita kahdesta Ulosottolaitoksen asiakirjasta, velallisen ulosottoasiat -tulosteesta ja maksukiellosta. Haastateltavat edustivat niin asiakirjoihin perehtymättömiä maallikkoja kuin sellaisia alan ammattilaisia, jotka hyödyntävät asiakirjoja työssään.
Tutkimus osoittaa, että jo sangen pienillä muutoksilla, kuten sanavalinnoilla tai pääotsikoiden korostamisella voidaan saada aikaa muutoksia, jotka vaikuttavat asiakirjan ymmärtämiseen ja selkeyteen. Tehdyn kyselyn ja teemahaastattelujen ansiosta toimeksiantajan käyttöön saatiin koottua asiakirjoja koskevia kehittämiskohtia sekä ajatuksia, miten näitä voitaisiin parantaa.
Tämä opinnäytetyö pyrkii löytämään kehittämiskohteita työn toimeksiantajana toimineen Ulosottolaitoksen asiakirjoille. Tutkimuksen tarkoituksena on löytää uusia näkökulmia siihen, miten asiakirjoista voidaan muotoilla entistä selkeämpiä ja ymmärrettävämpiä niin, että samalla huomioidaan lainsäädännön asettamat vaatimukset. Kehittämisen keskiöön on pyritty laittamaan oikeudellisiin asioihin perehtymätön henkilö, maallikko.
Tutkimus lähestyi aihetta ensisijaisesti oikeusmuotoilun prosessein ja menetelmin, mutta tätä täydentämässä käytettiin lainoppia. Työn teoreettinen viitekehys muodostui lainsäädännöstä, lain esitöistä, oikeuskäytännöstä ja oikeuskirjallisuudesta, joiden valossa perehdyttiin paitsi ulosoton täytäntöönpanoprosessiin, mutta myös lainsäädännön viranomaistoiminnalle asettamiin reunaehtoihin, kuten hyvään hallintoon ja asian käsittelyssä käytettävään kieleen sekä asiakirjojen saavutettavuusnäkökohtiin. Nämä kaikki ovat oleellisia osia asiakirjojen kehittämiseen tähtäävässä oikeusmuotoiluprosessissa.
Opinnäytetyön varsinainen toiminnallinen osuus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja sen tutkimuskysymystä, eli miten asiakirjoista voidaan saada nykyistä selkeämpiä ja ymmärrettävämpiä, lähdettiin konkreettisesti tutkimaan koko Ulosottolaitoksen henkilöstölle suunnatulla kyselyllä. Näin saatiin organisaation henkilöstön näkemyksiä kehitystyön pohjaksi, ja näitä täydennettiin teemahaastatteluilla, joissa selvitettiin kahdentoista (n=12) henkilön tarkempia mielipiteitä ja kehityskohteita kahdesta Ulosottolaitoksen asiakirjasta, velallisen ulosottoasiat -tulosteesta ja maksukiellosta. Haastateltavat edustivat niin asiakirjoihin perehtymättömiä maallikkoja kuin sellaisia alan ammattilaisia, jotka hyödyntävät asiakirjoja työssään.
Tutkimus osoittaa, että jo sangen pienillä muutoksilla, kuten sanavalinnoilla tai pääotsikoiden korostamisella voidaan saada aikaa muutoksia, jotka vaikuttavat asiakirjan ymmärtämiseen ja selkeyteen. Tehdyn kyselyn ja teemahaastattelujen ansiosta toimeksiantajan käyttöön saatiin koottua asiakirjoja koskevia kehittämiskohtia sekä ajatuksia, miten näitä voitaisiin parantaa.