Turvallisuusviestintä Helsingissä matkailijoiden näkökulmasta
Karvinen, Henna (2021)
Karvinen, Henna
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021121626413
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021121626413
Tiivistelmä
Opinnäytetyö käsittelee matkailijoiden turvallisuusviestintää ja toimeksiantaja oli Helsingin kaupungin Matkailun turvallisuuden alueellinen johtaminen –hanke. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää turvallisuusviestinnän tavoitettavuuden nykytila ja tuloksena syntyi selvitys, jota toimeksiantaja voi hyödyntää matkailualan yritysten ja muiden toimijoiden toimintamallien yhtenäistämisessä, koulutuksissa ja hankkeessa syntyvässä matkailun turvallisuuden käsikirjassa.
Opinnäytetyön tietoperusta rakentuu teoriaan yhteisöviestinnästä, turvallisuusviestinnästä, Elinkeinoelämän keskusliiton yritysturvallisuusmalliin ja matkailun turvallisuudesta, jossa keskitytään kuluttajapalveluiden turvallisuuteen ja kuluttajaturvallisuuslakiin. Tietoperustassa on myös käsitelty aiempaa tutkimusta Helsingin matkailun turvallisuudesta ja selitetty keskeiset käsitteet.
Opinnäytetyö on kvantitatiivinen eli määrällinen tutkimus ja tutkimusstrategia on survey-tutkimus. Tutkimusmenetelmänä on kysely, joka toteutettiin E-lomake-ohjelmistolla. Kyselyn kysymykset olivat monivalintakysymyksiä ja se tehtiin sekä suomeksi että englanniksi. Kyselyä jaettiin internetissä matkailuaiheisissa Facebook-ryhmissä ja vastauksia kerättiin myös kasvotusten Helsingin kaupungin matkailuneuvonnan Biennaalin pisteellä. Kyselyyn vastasi 189 vastaajaa, josta ulkomailla asuvia vastaajia oli 24. Kyselyn tulokset analysointiin SPSS-ohjelmistolla. Tulosten analysoinnissa ja vertailussa käytettiin ristiintaulukointia. Analysoitavat muuttujat olivat vastaajien asuinpaikka ja matkan kesto. Tuloksia vertailtiin eri matkailijaryhmien kesken, jotka olivat kotimaiset ja ulkomaiset matkailijat sekä päivämatkustajat ja kohteessa yöpyvät matkustajat.
Matkailijat olivat selkeästi eniten havainnoineet matkansa aikana koronavirukseen liittyviä turvallisuusohjeita. Seuraavaksi eniten matkailijat olivat nähneet tai kuulleet poistumisturvallisuuteen, paloturvallisuuteen ja turvallisiin kulkureitteihin ja sallittuihin vierailualueisiin liittyviä ohjeita. Matkailijoita tavoitettiin eniten majoituspalveluiden, kauppakeskusten ja kauppaliikkeiden sekä liikennevälineiden kautta. Parhaat kanavat matkailijoiden tavoittamiseen olivat kohteessa tai toimipaikassa kuvista, kylteistä tai julisteista sekä kohteen tai toimipaikan internetsivut. Jatkotutkimusaiheeksi sopisi tarkempi perehtyminen tiettyjen kohteiden tai toimijoiden turvallisuusviestintään laajemman tietämyksen saamiseksi eri toimijoiden osalta.
Opinnäytetyön tietoperusta rakentuu teoriaan yhteisöviestinnästä, turvallisuusviestinnästä, Elinkeinoelämän keskusliiton yritysturvallisuusmalliin ja matkailun turvallisuudesta, jossa keskitytään kuluttajapalveluiden turvallisuuteen ja kuluttajaturvallisuuslakiin. Tietoperustassa on myös käsitelty aiempaa tutkimusta Helsingin matkailun turvallisuudesta ja selitetty keskeiset käsitteet.
Opinnäytetyö on kvantitatiivinen eli määrällinen tutkimus ja tutkimusstrategia on survey-tutkimus. Tutkimusmenetelmänä on kysely, joka toteutettiin E-lomake-ohjelmistolla. Kyselyn kysymykset olivat monivalintakysymyksiä ja se tehtiin sekä suomeksi että englanniksi. Kyselyä jaettiin internetissä matkailuaiheisissa Facebook-ryhmissä ja vastauksia kerättiin myös kasvotusten Helsingin kaupungin matkailuneuvonnan Biennaalin pisteellä. Kyselyyn vastasi 189 vastaajaa, josta ulkomailla asuvia vastaajia oli 24. Kyselyn tulokset analysointiin SPSS-ohjelmistolla. Tulosten analysoinnissa ja vertailussa käytettiin ristiintaulukointia. Analysoitavat muuttujat olivat vastaajien asuinpaikka ja matkan kesto. Tuloksia vertailtiin eri matkailijaryhmien kesken, jotka olivat kotimaiset ja ulkomaiset matkailijat sekä päivämatkustajat ja kohteessa yöpyvät matkustajat.
Matkailijat olivat selkeästi eniten havainnoineet matkansa aikana koronavirukseen liittyviä turvallisuusohjeita. Seuraavaksi eniten matkailijat olivat nähneet tai kuulleet poistumisturvallisuuteen, paloturvallisuuteen ja turvallisiin kulkureitteihin ja sallittuihin vierailualueisiin liittyviä ohjeita. Matkailijoita tavoitettiin eniten majoituspalveluiden, kauppakeskusten ja kauppaliikkeiden sekä liikennevälineiden kautta. Parhaat kanavat matkailijoiden tavoittamiseen olivat kohteessa tai toimipaikassa kuvista, kylteistä tai julisteista sekä kohteen tai toimipaikan internetsivut. Jatkotutkimusaiheeksi sopisi tarkempi perehtyminen tiettyjen kohteiden tai toimijoiden turvallisuusviestintään laajemman tietämyksen saamiseksi eri toimijoiden osalta.