Elämä taiteena: lahja, jonka saan ja uhri, jonka annan

Abstract

Tässä opinnäytetyössä asetetaan kirjoittajan oma sisäinen maailma, persoona ja henkilökohtaisen elämän visiot tapaustutkimuksen kohteeksi ja pohditaan sen kautta Taiteen, Elämän ja henkisyyden suhdetta. Lähtökohtana on ajatus taiteilijan ja taiteen yhteenkietoutuneisuudesta, ja että maailman verkostoituneesta perusluonteesta metaforisten linkkien ja yingyang-tyyppisen ”yksi sisältää aina ripauksen toista”-sisältymisen kautta taide ei ole muusta elämästä irrallinen asia, vaan sen aspekti tai potentiaali siihen on olemassa kaikessa olevassa.

Koska lähtöolettamana on se, että taiteen syvin merkitys on yleensäkin jossain rationaalisen ja järkilähtöisen ajattelun tuolla puolella olevassa, on opinnäytetyön käsitelytyyliksi valittu esseistisen analyysin ja assosiatiivisten omaa kokemusta kuvaavien päiväkirjatyyppisten tekstiosioiden synteesi.

In this Bachelor’s thesis the writer sets her inner world, persona and her life visions up as a case study and through that approaches questions of the interconnectedness of Art, Life and spirituality. The starting point is the thought of the inseparability of the artist and the Art as well as that stemming from the interconnected nature of our World and yin yang-style ”one always contains a drop of the other”-inclusions, Art is not a sepa-rate thing from Life: instead its potential is present in all that exists.

Because the deepest meaning of Art is something beyond rational thinking, the medium of the thesis chosen to be a synthesis of esseistical analysis and personal, diary-like fragments.