Digitaitojen avulla kohti monipuolisempaa arkea varhaiskasvatuksessa? : Kasvattajien näkökulmia digitalisaatioon

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää varhaiskasvattajien näkemyksiä ja kokemuksia digitalisaatiosta, digitaidoista ja heidän ryhmissään toteuttamastaan digitoiminnasta leikin ja oppimisen näkökulmista. Opinnäytetyön tavoitteena oli tehdä näkyväksi varhaiskasvatuksen arjen digitalisaatiota ja sitä kautta nostaa esille mahdollisia kehittämiskohteita aiheeseen liittyen. Kehittämisnäkökulmien lisäksi tavoitteena oli toteuttaa konkreettinen tuotos arjen digitoiminnan tueksi. Opinnäytetyö toteutettiin yhdellä Helsingin varhaiskasvatusaleista ja siinä oli mukana yksitoista varhaiskasvatuksen opettajaa ja lastenhoitajaa kuudesta varhaiskasvatusyksiköstä.

Opinnäytetyön teoriapohjan muodostavat varhaiskasvatuksen digitalisaatio, varhaiskasvattajien digitaidot ja leikki ja oppiminen digitalisaation näkökulmasta. Arjen työtä lapsiryhmissä tarkastellaan myös Helsingin varhaiskasvatussuunnitelman ja Uudet lukutaidot -kehittämisohjelman kautta, jonka osaamisen kuvaukset luovat näkökulmaa tieto- ja viestintäteknologiseen osaamiseen, medialukutaitoon ja ohjelmointiosaamiseen. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisia menetelmiä käyttäen. Aineisto kerättiin teemahaastatteluin ja se analysoitiin teemoittelemalla.

Tulokset osoittavat, että kasvattajat jakavat yhteneväisen näkemyksen siitä mitä varhaiskasvatuksen digitalisaatio pitää sisällään. Digitalisaatio nähdään osana nykypäiväistä varhaiskasvatusta ja lasten kasvuympäristöä. Digitalisaatio näyttäytyy pääosin positiivisena asiana, jonka avulla voidaan monipuolistaa arjen toimintaa ja helpottaa dokumentointia sekä viestintää. Digiteknologian lisääntyvään käyttöön liittyy myös huolenaiheita. Tulosten perusteella tutkimuksessa mukana olleet kasvattajat kokivat digitaitonsa hyviksi tai riittäviksi varhaiskasvatuksessa tapahtuvan digitoiminnan toteuttamiseen. Digitaidot vaihtelivat kuitenkin tiimien sisällä ja vastuu digitoiminnan toteuttamisesta jakautui osin epätasaisesti.

Kasvattajien näkökulmasta digiteknologian käytön lisäämistä tukee koko yksikön sitoutuminen toimintaan. Oikeanlaiset rakenteet, avoin ilmapiiri, ideoiden jakaminen sekä toimivat laitteet ovat edellytyksenä toimivaan digityöskentelyyn. Tulosten mukaan varhaiskasvatuksen digitavoitteet näyttäytyvät realistisina, mutta kasvattajilla on erilaiset valmiudet tavoitteiden toteuttamiseen. Opinnäytetyö antaa näkökulmia osa-alueisiin, joita tukemalla yksiköiden digityöskentelyä on mahdollista kehittää. Opinnäytetyöhön kuuluvat kaksi videota tarjoavat tietoa ja käytännön vinkkejä ohjelmointiosaamisen ja liikunnan ja digilaitteiden yhdistämiseen varhaiskasvatuksen arjessa. Digityöskentelyn tarkistuslista tiimille tukee tiimin digityöskentelyn tarkastelua ja kehittämistä.

The purpore of this thesis was to find out how early childhood educators view and experience digitalisation, digital competence and the digital activities they implement in their groups from the perspectives of play and learning. The aim of the thesis was to make the digitalisation connected to the everydaylife in early childhood education visible and thereby highligt the possible areas for development in connection with the topic. In addition to the development aspects, the aim was to implement a concrete output to support the everyday digital activities. The thesis was carried out in one of the early childhood education areas in the city of Helsinki and involved eleven early childhood education teachers and childcare workers from six different early childhood education units.

The theoretical framework of this thesis consists of digitalisation of early childhood education, digital competence of the early childhood educators and play and learning from the perspective of digitalisation. Everyday activities in child groups are also viewed from the perspectives of the Helsinki early childhood education plan and Uudet lukutaidot development program. The program gives perspectives to ICT competence, media literacy and programming skills. The method for this thesis was qualitative and the data were gathered with thematic interviews.

The outcomes of this thesis point out that educators share similiar perspectives towards digitalisation in early childhood education. Digitalisation is seen as a part of modern early childhood education and its environment. Digitalisation is mainly seen as a positive aspect which can be used to diversify everyday activities and facilitate documentation and communication practices. There are also concerns about the increasing use of digital technology. The outcomes show that the educators involved in the research felt that their digital skills were good or sufficient to carry out digital activities in early childhood education. However, digital skills varied within teams and the responsibility for implementing digital activities is partly unevenly distributed. From the educators‘ point of views, the commitment of the whole unit supports increasing the use of digital technologies. The right kind of structures, an open atmosphere, the sharing of ideas and functional devices are prerequisites for effective digital work. The research outcome indicated that the goals for digital activities in early childhood education are realistic but the educators have different abilities to achieve the goals. The thesis points out the areas of the work that should be supported so the digital aspects of the early childhood education can be developed. Part of the thesis are the two videos that provide information and practical tips for programming skills and combining exercise and digital devices in everyday early childhood education. The form “Digityöskentelyn tarkistuslista tiimille” supports the review and development of the team’s digital work.