Polttoainevastaanoton kehittäminen Vanajan Voimalaitoksella
Karoliina, Kärkäs (2021)
Karoliina, Kärkäs
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021121726777
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021121726777
Tiivistelmä
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää Loimua Oy:n Vanajan voimalaitoksen polttoainevastaanottoa sujuvammaksi ja nopeammaksi tutkimuksessa saatujen tulosten perusteella. Tutkimuksessa tavoitteena oli selvittää, mitkä työvaiheet vastaanottoprosessissa vievät eniten aikaa, ja mitkä ovat polttoainevastaanottoprosessiin liittyvät pullonkaulat ja mitkä asiat aiheuttavat polttoainekuljettajille mahdollista odotusaikaa.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin ajankäyttötutkimusta, koska tarkoituksena oli selvittää vastaanottoprosessiin käytetty aika - mihin aika kuluu ja miten se jakautuu eri työvaiheisiin. Lisäksi ajankäyttötutkimuksen aikana kirjattiin ylös havaintoja. Ajankäyttötutkimus suoritettiin videoimalla erilaiset vastaanottoprosessit. Vastaanottoprosesseja oli neljä erilaista. Vastaanottoprosessiin vaikutti polttoainekuormaa tuovan auton purkutapa ja -paikka. Tutkimus rajattiin koskemaan vain voimalaitoksen vastaanottoasemaa 2 sekä polttoainekenttää. Kummallekin purkupaikalle voidaan polttoainetta toimittaa kahdella erilaisella purkutavalla: perä- tai kippipurkuna. Jokaiselle neljälle erilaiselle vastaanottoprosessille määriteltiin työvaiheet. Näiden kestot kellotettiin videoista lukemalla työvaiheiden vaihtumahetket videon aikajanalta.
Tutkimuksessa saatiin selvitettyä vastaanottoprosesseittain työvaiheiden kestot. Lisäksi saatiin laskettua kunkin vastaanottoprosessin keskimääräinen kesto ja työvaihekohtainen keskihajonta. Tulosten perusteella saatiin selville vastaanottoprosessien ongelmakohdat. Vastaanottoprosessin kokonaiskestoon vaikutti eniten purkupaikalle jonottaminen. Tulosten ja havaintojen perusteella merkittävin haaste vastaanottoprosessissa oli puutteellinen autojen ohjaus prosessin aikana. Lisäksi autojen jonotusaikaa tulee lyhentää.
Työn johtopäätöksenä ja kehitysideana esitetään mm. polttoainejärjestelmään (Once) rakennettavaa ajo-ohjausta. Ajo-ohjaus huomioisi ajoneuvotyypin, polttoainelajikkeen, toimitettavat kuutiot, siilojen pintatiedon ja edeltävien autojen purun keston. Ajo-ohjauksen avulla selkeytettäisiin ja nopeutettaisiin vastaanottoprosessia.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää Loimua Oy:n Vanajan voimalaitoksen polttoainevastaanottoa sujuvammaksi ja nopeammaksi tutkimuksessa saatujen tulosten perusteella. Tutkimuksessa tavoitteena oli selvittää, mitkä työvaiheet vastaanottoprosessissa vievät eniten aikaa, ja mitkä ovat polttoainevastaanottoprosessiin liittyvät pullonkaulat ja mitkä asiat aiheuttavat polttoainekuljettajille mahdollista odotusaikaa.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin ajankäyttötutkimusta, koska tarkoituksena oli selvittää vastaanottoprosessiin käytetty aika - mihin aika kuluu ja miten se jakautuu eri työvaiheisiin. Lisäksi ajankäyttötutkimuksen aikana kirjattiin ylös havaintoja. Ajankäyttötutkimus suoritettiin videoimalla erilaiset vastaanottoprosessit. Vastaanottoprosesseja oli neljä erilaista. Vastaanottoprosessiin vaikutti polttoainekuormaa tuovan auton purkutapa ja -paikka. Tutkimus rajattiin koskemaan vain voimalaitoksen vastaanottoasemaa 2 sekä polttoainekenttää. Kummallekin purkupaikalle voidaan polttoainetta toimittaa kahdella erilaisella purkutavalla: perä- tai kippipurkuna. Jokaiselle neljälle erilaiselle vastaanottoprosessille määriteltiin työvaiheet. Näiden kestot kellotettiin videoista lukemalla työvaiheiden vaihtumahetket videon aikajanalta.
Tutkimuksessa saatiin selvitettyä vastaanottoprosesseittain työvaiheiden kestot. Lisäksi saatiin laskettua kunkin vastaanottoprosessin keskimääräinen kesto ja työvaihekohtainen keskihajonta. Tulosten perusteella saatiin selville vastaanottoprosessien ongelmakohdat. Vastaanottoprosessin kokonaiskestoon vaikutti eniten purkupaikalle jonottaminen. Tulosten ja havaintojen perusteella merkittävin haaste vastaanottoprosessissa oli puutteellinen autojen ohjaus prosessin aikana. Lisäksi autojen jonotusaikaa tulee lyhentää.
Työn johtopäätöksenä ja kehitysideana esitetään mm. polttoainejärjestelmään (Once) rakennettavaa ajo-ohjausta. Ajo-ohjaus huomioisi ajoneuvotyypin, polttoainelajikkeen, toimitettavat kuutiot, siilojen pintatiedon ja edeltävien autojen purun keston. Ajo-ohjauksen avulla selkeytettäisiin ja nopeutettaisiin vastaanottoprosessia.