Varhaiskasvattajien kokemuksia positiivisesta pedagogiikasta
Alastalo, Mona (2021)
Alastalo, Mona
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021121726792
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021121726792
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää varhaiskasvatuksessa työskentelevien kasvattajien omia kokemuksia positiivisen pedagogiikan käytön vaikutuksista varhaiskasvatuksessa lapsiin ja työilmapiiriinkin. Opinnäytetyön aihe tuli Illenpihan päiväkodilta, joka on yksi Vantaan kaupungin varhaiskasvatusyksiköistä. Illenpihan päiväkodissa on hyödynnetty positiivista pedagogiikkaa jo vuosien ajan. Opinnäytetyön tutkimuksen toteuttamista varten opinnäytetyön tekijälle annettiin vapaat kädet.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys muodostui positiivisen pedagogiikan käsitteen märittelystä sekä varhaiskasvatuksen kysymyksistä.
Tutkimus toteutettiin laadullisin menetelmin verkkokyselynä e-lomakkeella, joka sisälsi viisi avointa kysymystä. Verkkokysely julkaistiin neljässä yksityisessä varhaiskasvattajien ja sosionomien Facebook-ryhmässä ja vastauksia kyselyyn tuli yhteensä 80. Verkkokyselystä saatuja vastauksia analysoitiin sekä laadullisin että määrällisin menetelmin.
Vastauksien perusteella moni koki että positiivisen pedagogiikan käytöllä on ollut positiivisia vaikutuksia oman varhaiskasvatusryhmän lapsiin sekä koko ryhmän dynamiikkaan. Myös työyhteisön katsottiin hyötyneen positiivisesta pedagogiikasta. Ongelmana positiivisen pedagogiikan toteutumiselle vastauksissa kerrottiin olevan sitoutumattomuus ja perehtymisen puute, eli kaikki työyhteisön jäsenet eivät kaikissa tapauksissa olleet täysin ymmärtäneet positiivisen pedagogiikan ideaa.
Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että positiiviset kokemukset ja positiivinen vuorovaikutus sekä itsetunnon vahvistaminen lisäävät lasten hyvinvointia, motivoituneisuutta oppimiseen, vähentäen haitallista käyttäytymistä niin lapsiryhmän sisällä kuin yksittäisen lapsenkin kohdalla. Lisäksi positiivinen pedagogiikka vaikutti positiivisesti myös aikuisten väliseen kommunikointiin parantaen näin myös yleistä työilmapiiriä ja lisäten työssä viihtyvyyttä.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys muodostui positiivisen pedagogiikan käsitteen märittelystä sekä varhaiskasvatuksen kysymyksistä.
Tutkimus toteutettiin laadullisin menetelmin verkkokyselynä e-lomakkeella, joka sisälsi viisi avointa kysymystä. Verkkokysely julkaistiin neljässä yksityisessä varhaiskasvattajien ja sosionomien Facebook-ryhmässä ja vastauksia kyselyyn tuli yhteensä 80. Verkkokyselystä saatuja vastauksia analysoitiin sekä laadullisin että määrällisin menetelmin.
Vastauksien perusteella moni koki että positiivisen pedagogiikan käytöllä on ollut positiivisia vaikutuksia oman varhaiskasvatusryhmän lapsiin sekä koko ryhmän dynamiikkaan. Myös työyhteisön katsottiin hyötyneen positiivisesta pedagogiikasta. Ongelmana positiivisen pedagogiikan toteutumiselle vastauksissa kerrottiin olevan sitoutumattomuus ja perehtymisen puute, eli kaikki työyhteisön jäsenet eivät kaikissa tapauksissa olleet täysin ymmärtäneet positiivisen pedagogiikan ideaa.
Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että positiiviset kokemukset ja positiivinen vuorovaikutus sekä itsetunnon vahvistaminen lisäävät lasten hyvinvointia, motivoituneisuutta oppimiseen, vähentäen haitallista käyttäytymistä niin lapsiryhmän sisällä kuin yksittäisen lapsenkin kohdalla. Lisäksi positiivinen pedagogiikka vaikutti positiivisesti myös aikuisten väliseen kommunikointiin parantaen näin myös yleistä työilmapiiriä ja lisäten työssä viihtyvyyttä.