Mitä oikeusmuotoilu on? Systeemiteoreettinen tulkinta oikeusmuotoilusta

Abstract

Tämän tutkielman aiheena on selittää systeemiteorian avulla mitä oikeusmuotoilu on. Kiinnostus oikeusmuotoiluun, eli oikeudellisten ongelmien ennaltaehkäisemiseen ja ratkaisemiseen oikeudellisen informaation, tuotteiden ja palvelujen käyttäjäystävällisen muotoilun avulla on kasvanut viime vuosina. Oikeusmuotoilulla ei kuitenkaan ole vakiintunutta määritelmää. Oikeusmuotoilulle ei myöskään ole esitetty yleisteoriaa, joka selittäisi oikeusmuotoilun ilmiön taustaa ja sen miksi muotoilulla on merkitystä oikeuden järjestelmässä. Aihepiiriä käsittelevää aiempaa tutkimusta ei juurikaan ole. Tämän tutkielman tarkoituksena on tyydyttää tätä tiedontarvetta tarjoamalla yksi mahdollinen selitys oikeusmuotoilusta. Tutkielmassa rakennetaan teoreettisia lähtökohtia oikeusmuotoilun tieteelliseen tarkasteluun sekä nostetaan esille oikeuden systeemin sisäisiä näkökulmia, jotka ovat relevantteja sovellettaessa muotoilua oikeuden maailmassa.

Tutkielman lähestymistapa aiheeseen on teoreettinen. Teoreettisella tutkimuksella on tärkeä rooli tiedon rakentamisessa ja jäsentämisessä, erityisesti uusilla ja vielä kehittymässä olevilla aloilla. Tutkielmassa hyödynnetään käsiteanalyyttisiä tarkastelutapoja oikeusmuotoilun perimmäisen luonteen löytämiseksi. Analyysin tutkimuksellisena viitekehyksenä käytetään Niklas Luhmannin systeemiteoriaa. Systeemiteoria pyrkii kuvamaan sosiaalisia ilmiöitä kokonaisvaltaisesti ja objektiivisesti ns. lintuperspektiivistä käsin. Tämä mahdollistaa varsin abstraktien ja kompleksisten ilmiöiden, kuten oikeuden ja muotoilun, sekä niiden välisen suhteen, tarkastelun. Systeemiteorian avulla voidaan myös yhdistää eri tieteenalojen, kuten tässä tutkielmassa oikeus- ja yhteiskuntatieteiden, käyttäytymistieteiden ja psykologian, tietoa yhdeksi kokonaisuudeksi. Tutkielmassa onkin piirteitä poikkitieteellisyydestä.

Tutkielmassa esitetään, miten oikeus inhimilliseen kommunikaatioon perustuvana sosiaalisena systeeminä joutuu jatkuvasti sopeuttamaan itseään alati monimutkaistuvan yhteiskunnan tarpeisiin. Oikeusmuotoilu voidaan nähdä tämän jatkuvan kehityksen uusimpana vaiheena. Oikeuden yhteiskunnallisena tehtävänä on luoda ennakoitavuutta tuottamalla normatiivisia odotuksia, joiden avulla ihmiset voivat suunnitella ja varautua tulevaisuuteen. Tällä tavoin oikeus myös pyrkii ohjaamaan ihmisten käyttäytymistä. Oikeudellisen ohjauksen tehokkuuteen vaikuttaa kuitenkin oikeudellisen kommunikaation laatu. Vaikuttavan kommunikaation tulee olla vastaanottajalleen ymmärrettävää, saavutettavaa ja hyväksyttävää. Oikeus on perinteisesti pyrkinyt optimoimaan kommunikaatiotaan itselleen ominaisin keinoin, kuten kehittämällä sääntelyä. Kompleksisessa modernissa yhteiskunnassa näitä menetelmiä voi kuitenkin pitää riittämättöminä, sillä ne perustuvat todellisuuden redusoimiseen ja luovat osaltaan lisää kompleksisuutta. Tästä syystä oikeus tarvitsee kommunikaationsa kehittämisen tueksi muotoilua.

Tutkielmassa ehdotetaan, että muotoilun poikkitieteelliset ja ihmiskeskeiset lähestymistavat ja menetelmät voivat auttaa oikeuden systeemiä luomaan resonanssiyhteyden oikeuden ja ihmisen, mutta myös oikeuden ja muiden yhteiskunnan osasysteemien välille. Yhteys tarjoaa oikeudelle mahdollisuuden saada tarpeellista tietoa ihmisten ja eri systeemien toimintalogiikoista, tarpeista ja tavoitteista. Tämän tiedon avulla oikeus voi kehittää kommunikaation tapojaan – oikeudellista tietoa, tuotteita ja palveluja – vastaamaan paremmin modernin yhteiskunnan tarpeisiin.

The aim of this thesis was to define legal design by using systems theory as a research framework. During recent years, legal design has gained increasing public interest as a method to solve and prevent legal problems by creating user-friendly legal infromation, products and services. However, legal design does not yet have an established definition. Nor does it have a general theory that would explain the emergence of legal design or the reason why design has significance in the legal system. In general, there is only little academic research about the subject. This thesis aims to fulfill this research gap by offering one possible explanation of legal design. The thesis builds theoretical foundations for the schorlarly analysis of legal design, and calls attention to perspectives of the legal system that are relevant when applying design in the world of law.

The methodological approach of this thesis is theoretical. Theoretical researches play an important role in constructing and systematizing knowledge, especially in the development of new fields of information. This thesis uses methods of conceptual analysis to define the essence of legal design. The analysis is made by using Niklas Luhmann’s systems theory as a research framework. Systems theory seeks to illustrate social phenomena holistically and objectively from a “birds-eye view”. This makes it a useful research tool for observing abstract and complex phenomena, such as law and design, and their relationship. Futhermore, systems theory makes it possible to combine various fields of research, such as sociological and legal theories, behavioral sciences and psychology, into one framework, which gives this thesis an interdisciplinary twist.

This thesis explains how law as a social system based on human communication is constantly trying to adapt to the needs of increasingly complex society. Legal design can be seen as an emerging new phase of this ongoing process. Law’s social duty is to create predictability by producing normative expectations, which people can use in planning and anticipating possible future events. This way law also seeks to guide human behavior. However, the effectiveness of legal guidance is dependent on the quality of law’s communication. Any communication that aims to influence needs to be understandable, accessible and acceptable for the recipient. Law has traditionally pursued to optimize its communication by using its own methods, such as creation of legal regulation. In complex modern society these methods are not sufficient: they are inherently bounded based on reduced version of reality and create more complexity. This is the reason why law needs support from design to improve its communication.

This thesis points out how interdisciplinary and human-centric approaches and methods of design can help the legal system to create a resonant frequency between the law and the human, but also between the law and the other social systems. This connection offers possibilities for the legal system to receive necessary information about how humans and other systems function, what their needs are and what they perceive as desirable. This information can help the legal system to improve its communicational performances – legal information, legal products and legal services – to satisfy the needs of modern human society.