PSYKIATRISTEN POTILAIDEN OIKEUKSIEN TOTEUTUMINEN PSYKIATRISTEN HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMASTA
Heinänen, Timo; Pietikäinen, Lauri (2012)
Heinänen, Timo
Pietikäinen, Lauri
Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu
2012
Creative Commons Attribution 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012120418264
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012120418264
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten potilaiden oikeudet toteutuvat psykiatrisessa hoitotyössä. Tutkimustehtäviä oli kaksi: miten psykiatrisen hoitotyöntekijät kokevat potilaiden oikeuksien toteutuvan omassa yksikössään ja voisiko potilaiden oikeuksien toteutumista parantaa. Tutkimuksessa käytettiin laadullista tutkimusmenetelmää. Aineisto kerättiin teemahaastatteluilla viideltä hoitotyöntekijältä, jotka työskentelevät psykiatrisen sairaalan suljetuilla osastoilla. Saatu haastattelu-aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisältöanalyysillä.
Tulosten mukaan potilaiden oikeudet toteutuivat vaihtelevasti. Kysymystä pidettiin vaikeana, eikä siihen löytynyt yksiselitteistä vastausta. Tahdosta riippumaton hoito jo itsessään rajoittaa oikeuksia. Toisaalta rajoituksilla koettiin olevan lääketieteelliset perusteet. Koulutusta rajoittamisen ja pakkotoimien suhteen työnantajan puolelta toivottiin lisää. Asiat tulivat tutuiksi lähinnä työtehtävien kautta. Potilaiden oma tietoperusta oikeuksistaan vaihteli suuresti. Työyksiköissä käytiin asioita läpi eri tasoilla, sekä rajoituksiin, varsinkin eristämisiin, pyrittiin löytämään erilaisia ratkaisuja. Kehittämisideoista tärkeimmäksi koettiin koulutuksen lisääminen. Lisäksi kaivattiin konkreettisia ohjeita hoitajille ja potilaille.
Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää aiheena jatkotutkimukselle. Jatkotutkimuksilla voitaisiin kartoittaa potilaiden kokemuksia asiasta tai tilannetta eri sairaaloissa.
Tulosten mukaan potilaiden oikeudet toteutuivat vaihtelevasti. Kysymystä pidettiin vaikeana, eikä siihen löytynyt yksiselitteistä vastausta. Tahdosta riippumaton hoito jo itsessään rajoittaa oikeuksia. Toisaalta rajoituksilla koettiin olevan lääketieteelliset perusteet. Koulutusta rajoittamisen ja pakkotoimien suhteen työnantajan puolelta toivottiin lisää. Asiat tulivat tutuiksi lähinnä työtehtävien kautta. Potilaiden oma tietoperusta oikeuksistaan vaihteli suuresti. Työyksiköissä käytiin asioita läpi eri tasoilla, sekä rajoituksiin, varsinkin eristämisiin, pyrittiin löytämään erilaisia ratkaisuja. Kehittämisideoista tärkeimmäksi koettiin koulutuksen lisääminen. Lisäksi kaivattiin konkreettisia ohjeita hoitajille ja potilaille.
Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää aiheena jatkotutkimukselle. Jatkotutkimuksilla voitaisiin kartoittaa potilaiden kokemuksia asiasta tai tilannetta eri sairaaloissa.