Kouluammuskelujen synty ja ennaltaehkäisy : Systemaattinen kirjallisuuskatsaus

Abstract

Tämä opinnäytetyö on systemaattisena kirjallisuuskatsauksena tehty yhteenveto Yhdysvaltojen 2000-luvun kouluammuskeluja koskevasta tutkimuksesta. Tutkimuksen aineistona käytettiin kuutta kirjaa ja yhdeksää artikkelia. Tässä työssä aineistosta nostetaan ne tekijät kouluissa, jotka osaltaan ovat myötävaikuttamassa kouluampumisten syntyyn ja tehdään yhteenveto tutkijoiden esittämistä toimenpide-ehdotuksista, joilla koulut voivat pyrkiä ennaltaehkäisemään kouluammuskeluja. Tarkastelun kohteena on koulu sosiaalisena rakenteena, ei kouluampuja yksilönä.

Kouluammuskelulla tarkoitetaan tässä tilannetta, jossa ampuma-aseella tehdyn hyökkäyksen kohteena on koulu ja lähes sattumanvaraisesti valikoituvia uhreja on useita. Kouluammuskelut kuuluvat samaan luokkaan väkivallantekoja, kuin työpaikoille tehdyt tyytymättömän työntekijän hyökkäykset. Ilmiö ei ole uusi ja siitä on merkintöjä myös länsimaisen kulttuurin ulkopuolelta.

Kouluammuskelut ovat monien syiden yhteisvaikutusten summa. Vaikuttavia tekijöitä ovat mm. ampujan psykososiaaliset ongelmat, kulttuurissamme esiintyvät toimintamallit, koulun varoitusjärjestelmän pettäminen, aseiden helppo saatavuus sekä kouluampujan kokemus hänen omasta sijoittumisestaan äärimarginaaliin siinä sosiaalisessa kentässä, joka on hänelle merkityksellinen.

Nuoren identiteetti rakentuu pitkälti sen varaan mihin ryhmään hän kuuluu. Yhdysvalloissa tehdyt tutkimukset osoittavat, että kouluampujan syrjäytymisen tunne johtuu osittain aikuisten kovia arvoja peilaavasta epätasa-arvosta eri nuorisoryhmittymien välillä ja, että useimmat kouluampujat joko ovat, tai tuntevat olevansa, koulukiusattuja. Sen lisäksi, että koulun sosiaaliset rakenteet ja nuorison käyttäytymiskoodit ovat mukana myötävaikuttamassa kouluammuskelun syntyyn, ne myös estävät koulua havaitsemasta kouluampujan aikeita hänen jättämistään vihjeistä huolimatta. Kouluissa vaikuttaa siten toisaalta tekijöitä, jotka suoraan myötävaikuttavat kouluammuskelujen syntyyn ja toisaalta tekijöitä, joiden ansiosta kouluampujan aikeet jäävät koululta huomaamatta.

Tutkijat suosittelevat kouluammuskelujen ehkäisyyn koko koulun kattavaa sosiaalisten rakenteiden muutosta. Kouluun tulee tutkijoiden mukaan luoda turvallinen ja välittävä yhteenkuuluvuuden ilmapiiri, jossa erilaisuus hyväksytään ja ennaltaehkäistään kiusaamista. Kouluammuskeluja ehkäistäkseen koulun tulee opettaa väkivallattomia tapoja ratkaista konflikteja. Koulun aikuisten tulee tuntea kaikki oppilaansa ja toimia esimerkkinä nuorille. Monien nykyään käytössä olevien kouluammuskelujen ennaltaehkäisyyn tähtäävien toimenpiteiden vaikutukset sen sijaan, ovat tutkijoiden mukaan vähäisiä tai jopa ammuskelujen todennäköisyyttä lisääviä.

School shootings – contributing factors and means of prevention within the school

This thesis was completed as a systematic literature review of the research carried out on school shootings in the 21st century in the USA. This paper presents the factors in schools that contribute to school shootings and the recommendations made by the researchers of measures schools can take to prevent school shootings.

A school shooting in this context refers to an event where an armed attack wounding or killing several random victims is carried out at a school. School shootings present violence of the same type as for instance attacks by disappointed workers at their (former) workplaces. The phenomenon is not a new one and there are documented cases outside the western culture.

School shootings are caused by a complex combination of factors in the shooter’s life. The most significant factors present in all school shootings are the shooter’s psychosocial problems, the cultural scripts available, the failing of the monitoring system designed to detect troubled youth in the school, the easy access to guns and the shooter’s own perception of being in the social margin of the group meaningful to him.

Adolescents define themselves by the group to which they belong. Research shows that the school shooter’s feeling of marginalization is due to the pecking order mirroring the adult world, where the athletic, good-looking and rich are appreciated. The pecking order allows, often with the teachers’ quiet blessing, the bullying of those inferior. The bullying consists of both physical violence and public humiliation, of which the worst kind, calling the shooter gay, often is the unbearable insult triggering the attack.

The reasons the shooter’s growing rage can go unnoticed in the school, regardless of the clues he is leaving behind, lies in the social structure of the school, the wrong interpretation of the clues, the ambiguity of the school’s role in recognizing and helping troubled children and in that the school simply is not programmed to detect school shooters. The school shooter is quiet and withdrawn. He does not interfere with the school’s main task, the teaching, in such a way that he would be noticed before the actual attack.

The other students are reluctant to tell an adult at school that they have overheard a threat. There are many reasons for this. First and foremost, hating school and adults is normal and even positive behavior in the adolescent world. Even uttering death threats is nothing out of the ordinary. The other students also refrain from coming forward due to their perception that adults will not take them seriously and do something about the matter. They also fear that their anonymity would not be guaranteed if they came forward.

The research shows that in order to prevent school shootings the school must engage in a multifaceted program aimed at changing the social structure of the school. The school must create an atmosphere of safety, caring and belonging, where every child can feel valued. The curriculum should include social skills training and the adults in the school should set an example as to how we are to interact with one another with respect.

Skolmassakrar – Bidragande faktorer och förebyggande åtgärder i skolan

Detta slutarbetete gjordes som en systematisk litteraturöversikt. Rapporten är ett sammandrag av forskningen i ämnet skolmassakrar som gjorts i USA under 2000-talet. Arbetet kartlägger de faktorer i skolan som kan bidra till en skolmassaker, samt de förslag på preventiva åtgärder som forskarna gjort.

Med en skolmassaker menas här en situation där man med skjutvapen går till attack mot en skola och där offrena väljs ut mer eller mindre på måfå. Skolmassakrar ingår i samma kategori av våldshandlingar, som t.ex. attacker gjorda av förbittrade anställda mot deras arbetsplatser. Fenomenet är inte nytt och finns dokumenterat i fall väl utanför den västerländska kulturen.

Orsakerna till en skolmassaker är komplexa. Medverkande faktorer i alla undersökta fall är skolskjutarens psykosociala problem, våra kulturella skript, skolans oförmåga att upptäcka skolskjutarens problem, tillgång till vapen och skolskjutarens uppfattning om hans placering i den sociala marginalen i den grupp som är betydelsefull för honom.

En ung persons identitet byggs upp främst genom den grupp han tillhör. Forskningen visar att skolskjutarens uppfattning om sin sociala margianlisering härstammar från den strikta rangordningen i skolan, som återspeglar vuxenvärldens hårda ideal. De som befinner sig högre upp i den sociala rangordningen kan, och bör för att upprätthålla och förstärka sin placering, mobba dem som är längst ner. Ofta sker detta med lärarnas tysta tillåtelse. Mobbningen innebär både fysiskt våld och psykiskt förnedrande. Den utlösande faktorn i skolmassakerns uppkomst är ofta att mobbarna offentligt ifrågasätter skolskjutarens maskulinitet genom att kalla honom bög.

Orsakerna till att skolmassakern kommer som en överraskning för skolan, trots de ledtrådar som skolskjutaren lämnar efter sig, ligger i skolans sociala struktur, i feltolkningen av ledtrådarna, i osäkerheten över skolans roll i upptäckandet och hjälpandet av problembarn och i att skolans resurser som finns för att ta itu med problembarn inte är programmerade att upptäcka skolskjutare. Skolskjutaren är tyst och tillbakadragen. Han stör inte skolans huvuduppgift, undervisningen, på ett sånt sätt att han skulle märkas.

De andra ungdomarna i skolan vill inte berätta för de vuxna om hot de hört. Detta beror bl. a. på att det är fullt normalt, även önskvärt, bland ungdomar att hata skolan och de vuxna. I de ungas sätt att kommunicera är hot, t.o.m. dödshot tyvärr en alldaglig företeelse. Det som ytterligare gör att de unga drar sig för att berätta om hot för de vuxna är att de upplever att de vuxna ändå inte gör något åt saken eller att de avslöjar varifrån anmälan kommit ifall de gör något.

Som förebyggande åtgärd rekommenderar forskarna ett mångsidigt program med avsikt att ändra på hela skolans sociala struktur. Man bör skapa en atmosfär av trygghet och gemenskap i skolan, där varje individ känner sig värdefull. De vuxna spelar en viktig roll som aktiva exempel i förebyggandet av mobbning och de borde ges tid att lära känna sina elever.