Hevostalouden kannattavuus, tarkastelussa hevosten täysihoitopalvelut ja ratsastuskoulutoiminta
Koistinen, Sari (2012)
Koistinen, Sari
Laurea-ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012120518407
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012120518407
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen aiheena on hevostalouden kannattavuus. Kaikista hevostalouden toimintamuodoista tarkastelun kohteeksi on valittu hevosten täysihoitopalvelut sekä ratsastuskoulutoiminta. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, mitkä asiat vaikuttavat hevosalan yritysten kannattavuuteen, ja kuinka hevostalouden kannattavuutta voidaan parantaa.
Tutkimus on pääosin teoriapohjainen, johon hevosalan yrittäjien haastattelumateriaali ja analyysi tuovat lisäarvoa. Kannattavuuden selvittämiseksi kaupparekisteristä tilattiin kuuden yrityksen tilinpäätökset vuodelta 2011. Yrittäjien haastattelut suoritettiin puhelimitse syksyllä 2012, ja niitä tehtiin yhdeksän kappaletta.
Tutkimus voidaan jakaa kolmeen pääosaan, joista ensimmäisessä käsitellään hevostalouden nykytilaa Suomessa, tarkentuen tutkimukseen valittuihin yritysmuotoihin. Lisäksi osiossa selvennetään valittujen yritysmuotojen tuottoja, kulurakennetta sekä yritysten pääoman rakennetta. Toisessa osassa käsitellään talouden tunnuslukuja, keskittyen kannattavuuden, vakavaraisuuden sekä maksuvalmiuden tunnuslukuihin. Toiseen osaan liittyy olennaisesti myös yritysten tilinpäätöstietojen pohjalta lasketut tunnusluvut. Viimeinen osio sisältää yrittäjien haastattelumateriaalin purun ja analyysin.
Lopputuloksena saatetaan sanoa, että molemmista tutkimukseen valituista hevosalan toimintamuodoista voidaan saada taloudellisesti kannattavia. Todellisten yritysten tilinpäätöstietojen pohjalta tehtyjen laskelmien perusteella ratsastuskoulut ovat kannattavuudeltaan parempia kuin täysihoitopalveluita tarjoavat yritykset. Molempien toimintamuotojen suurin yksittäinen kuluerä on henkilöstökustannukset. Henkilöstökustannusten lisäksi yrityksen tulokseen vaikuttaa paljon se, kuinka paljon joudutaan käyttämään ostopalveluita ja vastaavasti kuinka paljon yrittäjä ja hänen lähipiirinsä kykenevät hoitamaan ja tekemään asioita itse. Haastatteluissa kannattavuuden parantamisen keinoina mainittiin oikea hinta/markkinahinta, enemmän valtion/kunnan tukia, kustannukset pienemmiksi sekä palkkakustannukset pienemmiksi.
Tutkimus on pääosin teoriapohjainen, johon hevosalan yrittäjien haastattelumateriaali ja analyysi tuovat lisäarvoa. Kannattavuuden selvittämiseksi kaupparekisteristä tilattiin kuuden yrityksen tilinpäätökset vuodelta 2011. Yrittäjien haastattelut suoritettiin puhelimitse syksyllä 2012, ja niitä tehtiin yhdeksän kappaletta.
Tutkimus voidaan jakaa kolmeen pääosaan, joista ensimmäisessä käsitellään hevostalouden nykytilaa Suomessa, tarkentuen tutkimukseen valittuihin yritysmuotoihin. Lisäksi osiossa selvennetään valittujen yritysmuotojen tuottoja, kulurakennetta sekä yritysten pääoman rakennetta. Toisessa osassa käsitellään talouden tunnuslukuja, keskittyen kannattavuuden, vakavaraisuuden sekä maksuvalmiuden tunnuslukuihin. Toiseen osaan liittyy olennaisesti myös yritysten tilinpäätöstietojen pohjalta lasketut tunnusluvut. Viimeinen osio sisältää yrittäjien haastattelumateriaalin purun ja analyysin.
Lopputuloksena saatetaan sanoa, että molemmista tutkimukseen valituista hevosalan toimintamuodoista voidaan saada taloudellisesti kannattavia. Todellisten yritysten tilinpäätöstietojen pohjalta tehtyjen laskelmien perusteella ratsastuskoulut ovat kannattavuudeltaan parempia kuin täysihoitopalveluita tarjoavat yritykset. Molempien toimintamuotojen suurin yksittäinen kuluerä on henkilöstökustannukset. Henkilöstökustannusten lisäksi yrityksen tulokseen vaikuttaa paljon se, kuinka paljon joudutaan käyttämään ostopalveluita ja vastaavasti kuinka paljon yrittäjä ja hänen lähipiirinsä kykenevät hoitamaan ja tekemään asioita itse. Haastatteluissa kannattavuuden parantamisen keinoina mainittiin oikea hinta/markkinahinta, enemmän valtion/kunnan tukia, kustannukset pienemmiksi sekä palkkakustannukset pienemmiksi.