Koululaisten perhetyöntekijöiden toimenkuvauudistus Tuusulan kunnassa

Abstract

Koululaisten perhetyöntekijät ovat aloittaneet toimintansa vuonna 1997 Roselius-säätiön hankkeen pohjalta Tuusulassa. Opinnäytetyön tavoitteena on ollut rakentaa tutkimustyön kautta hanke, jossa kyselyjen ja haastattelujen kautta saadun palautteen avulla on voitu tarkastella työn toimivuutta ja haastekohtia, jolloin on voitu luoda uusia kehyksiä työtoiminnalle. Kyseessä on toimenkuvauudistus, jonka tavoitteena on tuoda uutta tutkimuksellista tietoa asiakkaiden palveluntarpeista ja koululaisten perhetyöntekijöiden toimenkuvan sisällöstä. Nykyhetken pohjalta on luotu vaihtoehtoisia menetelmiä, joiden avulla työtä voidaan paremmin rajata, aikatauluttaa, suunnitella ja arvioida. Myös erilaiset sosiaalipedagogiset ja taiteelliset menetelmät on nostettu esiin työvälineinä. Perhetyöntekijöitä on kunnassa kaksi, kolmas aloittaa tammikuussa 2013. Perhetyöntekijät toimivat alakouluilla sekä Pohjois- että Etelä-Tuusulassa. Tutkimus pohjautuu Y. Engeströmin (1995) teoriaan kehittävästä työntutkimuksesta. Teorian mukaan työn kehittäminen tapahtuu työntekijöistä itsestään lähtevänä muutostyönä. Tähän yhteisölliseen kehittämiseen on kannustettu koko opinnäyteprosessin ajan.

Hankkeessa on haastateltu kolmea koululaisten perhetyöntekijää, heidän esimiestään, kahta koulukuraattoria, kahta rehtoria, yhtä varhaiskasvatusohjaajaa ja 22 asiakasperhettä, joista palautteenantajina on pääosassa ollut äiti tai lapsi itse. Tutkimus osoitti, että koululaisten perhetyöntekijöiden työllä on suuri merkitys kodin ja koulun välisen yhteistyön turvaajana. Lisäksi esimiestyön kehittämiseksi löytyi uusia näkökulmia, kuten osaamisen ja prosessien johtaminen ja New Public management – ajattelu, jotta esimiestyötä voitaisiin tehostaa. Asiakastyön prosessi on, matalalta kynnykseltä aloitettava oppimisprosessi lapselle ja vanhemmille. Perhetyöntekijä huolehtii työn aloituksesta, suunnittelusta, aikataulutuksesta, arvioinnista ja myös muihin palveluihin ohjaamisesta.

Koululaiset hyötyvät monin tavoin koululaisten perhetyöntekijöiden työstä. Ensinnäkin sen on osoitettu nostavan lapsen itsetuntoa ja itseluottamusta koulussa ja vaikuttavan positiivisesti perheen muuttuviin olosuhteisiin ja vanhemmuudessa jaksamiseen. Palautetutkimuksen mukaan lasten vanhemmat kokivat voimavarojensa lisääntyneen koululaisten perhetyön myötä, eikä lastensuojelun uhka tuntunut enää intervention jälkeen yhtä pelottavalta, vaan tiedon lisäännyttyä sen antamat tuen mahdollisuudet ymmärrettiin ja hyväksyttiin paremmin. Lapset kokivat tulleensa autetuiksi koulutehtävissään ja sosiaalisissa suhteissa, kuin myös tunne-elämän ongelmakohdissa. Koulusta poisjääminen vähentyi ja koulumotivaatio kasvoi kun lapsi sai enemmän aikuisen huomiota ja oppi oppimiseen liittyviä kognitiivisia taitoja lisää. Ennaltaehkäisevänä matalan kynnyksen tukena koululaisten perhetyö ja sen toimenkuvamalli on monistettavissa muihinkin kuntiin ja mille tahansa sosiaali- ja terveystoimen työkentälle.

Job description reform for the schoolchildren’s family workers in the municipality of Tuusula

Schoolchildren’s family workers have been working since 1997 by the project of Roselius Foundation in the municipality of Tuusula. Aim of this study was to examine by interviews and feedback surveys, how well does the family work function and what are the challenge points, in order to create new frames to the operation mode. The goal of this study was to create a new job description, which aims to bring new scientific knowledge on customers’ service needs and the schoolchildren’s family worker’s job contents and needs of change. Different social pedagogical and artistic methods have been raised as tools in this context. There are two employees in the municipality; a third employee is expected to start in January 2013. Family workers work in primary schools in both North and South Tuusula. The study is based on the Y. Engeström’s (1997) theory of developmental work research. The theory says that the development of work happens there, where the employees do their own work of change in times of challenge. This communal development work has been encouraged throughout the thesis process.

In this study I have interviewed three schoolchildren’s family workers, their supervisor, two of the social workers in schools, two principals, one early childhood educator and 22 client families. The study showed that schools’ family work plays a key role between home and school, and one of the most important role is to be a link between this cooperation. This was pointed out clearly by the customer’s point of view. In addition, the study shows how to develop leadership skills, like process leading and New Public Management – thinking as a tool for improving efficiency of management work.

The client process is four staged, low step service for the children and their parents. The schoolchildren’s family workers takes care of beginning, planning, scheduling and evaluating the process, and when needed, they lead the customer into other support services. Schoolchildren benefit the schools’ family work in many ways. First of all, it has been shown that the work increases child’s self-esteem and self-confidence in schoolwork, and it has a positive impact to the changing circumstances in the family life. Also parenting got positive impacts. According to the survey feedback, parents felt that their resources as parents increased during the family workers’ time at home. The fear of child protection was no longer so strong when parents got more information about the service. Possibilities of the support were understood and accepted better. The children found, that the schools’ family work helped them throughout school and in social relationships, as well as the emotional problem points. Absence from school decreased and motivation increased, when children received more adult attention and got to learn more learning skills. As a preventive low-threshold support schoolchildren’s family work is replicated to other municipalities and the job description works in any social and health service environment.