Turvallinen lääkehoito Nummentaustan kotihoidossa : nykytilanteen kuvaus ja kehittämiskohteiden kartoitus
Skog, Tanja; Eloranta, Heidi (2009)
Skog, Tanja
Eloranta, Heidi
Laurea-ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200911276337
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200911276337
Tiivistelmä
Tämä kehittämistyö on osa Laurea-ammattikorkeakoulun, Lohjan toimipisteen kehittämää lääkehoidon hanketta. Hankkeen tarkoituksena on kehittää Lohjan kaupungin kotihoitoalueiden lääkehoidon toteuttamista Sosiaali- ja terveysministeriön lääkehoito-oppaan mukaisesti. Tämä raportti on osa lääkehoidonhanketta ja sen tarkoituksena oli kuvata Nummentaustan kotihoidon toteuttamaa lääkehoitoa ja löytää siihen liittyviä kehittämiskohteita. Työryhmä työskenteli yhdessä Nummentaustan kotihoidon kanssa. Työryhmään kuului kaksi Laurea-ammattikorkeakoulun sairaanhoitajaopiskelijaa sekä kaksi työryhmän jäsentä Nummentaustan kotihoidosta.
Kehittämistyön menetelmänä käytettiin juurruttamista, jossa tiedon lajien välisessä vuorovaikutuksessa tuotetaan uutta tietoa. Nämä tiedon lajit ovat toimintaan kytkeytyvä eksplisiittinen tieto ja toiminnassa hiljaista olevaa tacit-tieto. Juurruttamisen kierrosten mukaisesti työyhteisössä oleva hiljainen tieto muutettiin näkyväksi tiedoksi haastattelemalla työyhteisön edustajia. Haastattelu litteroitiin ja sisällönanalyysia apuna käyttäen muodostettiin yksinkertaiset kalanruotomallit.
Vertaamalla tutkittuun tietoon sekä Sosiaali- ja terveysminiteriön turvallisen lääkehoidon oppaaseen, saatiin kehittämiskohteet kartoitettua. Lopulliset kehittämiskohteet valittiin loppuseminaarissa 1.4.2009 työyhteisön toimesta. Kehittämiskohteiksi on valittu lupakäytännöt, lääkehoidon koulutus, lääkehoidon osaamisen säännöllisen varmistaminen sekä systemaattinen toimintamalli.
Työyhteisö arvioi kehittämistoimintaa yhteisillä arviointilomakkeilla. Vastausprosentti oli 50 prosenttia. Vastausten perusteella työyhteisö kokee kehittämistoiminnan myönteiseksi. Kehittämistoiminta jatkuu edelleen uuden opinnäytetyön merkeissä. Opiskelijajäsenet vaihtuvat, mutta työelämän edustajat pysyvät samoina. Seuraavassa vaiheessa kartoitetuista kehittämiskohteista muodostetaan ehdotus uudeksi toimintamalliksi.
Kehittämistyön menetelmänä käytettiin juurruttamista, jossa tiedon lajien välisessä vuorovaikutuksessa tuotetaan uutta tietoa. Nämä tiedon lajit ovat toimintaan kytkeytyvä eksplisiittinen tieto ja toiminnassa hiljaista olevaa tacit-tieto. Juurruttamisen kierrosten mukaisesti työyhteisössä oleva hiljainen tieto muutettiin näkyväksi tiedoksi haastattelemalla työyhteisön edustajia. Haastattelu litteroitiin ja sisällönanalyysia apuna käyttäen muodostettiin yksinkertaiset kalanruotomallit.
Vertaamalla tutkittuun tietoon sekä Sosiaali- ja terveysminiteriön turvallisen lääkehoidon oppaaseen, saatiin kehittämiskohteet kartoitettua. Lopulliset kehittämiskohteet valittiin loppuseminaarissa 1.4.2009 työyhteisön toimesta. Kehittämiskohteiksi on valittu lupakäytännöt, lääkehoidon koulutus, lääkehoidon osaamisen säännöllisen varmistaminen sekä systemaattinen toimintamalli.
Työyhteisö arvioi kehittämistoimintaa yhteisillä arviointilomakkeilla. Vastausprosentti oli 50 prosenttia. Vastausten perusteella työyhteisö kokee kehittämistoiminnan myönteiseksi. Kehittämistoiminta jatkuu edelleen uuden opinnäytetyön merkeissä. Opiskelijajäsenet vaihtuvat, mutta työelämän edustajat pysyvät samoina. Seuraavassa vaiheessa kartoitetuista kehittämiskohteista muodostetaan ehdotus uudeksi toimintamalliksi.