Sosionomi (AMK) varhaiskasvatuksen osaajana : Selvitys sosionomin (AMK) työtehtävistä ja osaamisesta Lappeenrannan varhaiskasvatuksessa

Abstract

Tässä opinnäytetyössä selvitettiin sosionomien (AMK) sijoittumisen ja työtehtävien nykytilaa varhaiskasvatuksen työkentällä Lappeenrannassa. Lisäksi selvitettiin, miten koulutuksessa saavutettu varhaiskasvatusosaaminen näyttäytyy työelämässä ja miten koulutusta voitaisiin kehittää vastaamaan nykyistä paremmin työelämän vaatimuksiin. Selvityksen tarkoituksena oli edistää realistista ymmärrystä työtilanteen nykytilasta sekä lisätä työntekijöiden ja koulutuksen tuottajien tietoa sosionomien (AMK) varhaiskasvatusosaamisesta.

Sosionomin (AMK) varhaiskasvatusosaamista hahmottamaan on luotu sosiaalialan varhaiskasvatuskompetenssit, joiden tehtävänä on hahmottaa sosionomin osaamista yliopistokouluttautuneiden lastentarhan opettajien rinnalla. Keväällä 2012 Lappeenrannassa työskenteli lastentarhan opettajan tehtävissä 173,78 henkilöä, joista 46 oli koulutukseltaan sosionomeja (AMK).

Selvitys toteutettiin sähköisen Webropol-kyselyn avulla. Kyselylomake toimitettiin esimieskontakteja hyödyntäen varhaiskasvatuksessa työskenteleville sosionomeille (AMK). Vastauksia saatiin 16 lastentarhanopettajana työskentelevältä sosionomilta (AMK) ja saatu aineisto analysoitiin sekä määrällisin että laadullisin menetelmin. Vastaajamäärän vuoksi tuloksia ei voida yleistää.

Tuloksista ilmenee, että sosionomit (AMK) työskentelevät Lappeenrannan varhaiskasvatuksessa lastentarhanopettajina sekä määräaikaisissa että vakituisissa työsuhteissa. Koulutuksessa saavutettu osaaminen näyttäytyy erityisesti eettisenä, palvelujärjestelmä- ja kriittisenä ja osallistavana yhteiskuntaosaamisena. Koulutukseen puolestaan kaivattiin lisää pedagogiikan, kehityspsykologian ja varhaiskasvatuksen menetelmien opintoja. Sosionomi (AMK)- koulutuksen kehitystarpeena nähtiin myös mahdollisuus esiopetuspätevyyteen. Sosionomin (AMK) ja yliopistossa kouluttautuneiden lastentarhanopettajien työparikäytäntöjen hyödyntämiseen kaivattiin kehitystä työelämässä. Työparina työskentelyn etuihin ja kehittämiseen liittyvä tutkimus olisi tarpeen.

During the past few years there has been a lot of discussion in Finland about the two different degrees that give the qualification to work as a kindergarten teacher. In particular the degree in social services has been under scrutin. In the spring of 2012, there were 173,78 kindergarten teachers in the Lappeenranta region, of whom 46 had a degree in social services. The Bachelor’s degree in Social Services provides certain early childhood education competences. It was the aim of this study to explore the correspondences between the competences aquired within the degree program in social services, and the standards of work in early childhood education practice.

One of the goals of this research was to more closely examine the current situation of the Bachelors of Social Services working as kindergarten teachers in Lappeenranta: how do the early childhood educational competences get realized in practice, and how should the education be developed towards a better correspondence between study and practice. A questionnaire was sent by e-mail to all known Bachelors of Social Services, working in early childhood education in the Lappeenranta area. The responses of the sixteen respondents were analyzed using qualitative and quantitative methods. Typecasting, traditional content analysis, and illustrative figures were used in the analysis process. However, because of the small sample size, the results cannot be generalized.

The results of the study show that Bachelors of Social Services are working typically as kindergarten teachers, in permanent or fixed-term positions. Based on the results of this study, it is concluded that the desired competences for early childhood education may be at least partly achieved during the bachelor-level education in social services. A strong correspondence between competences and practice was observed in the cases of perceived skills and knowledge of the social service system, and perceived ethical competence, for example. The need for further educational development, manifested itself as the respondents’ lack of confidence in developmental psychology and pedagogical competence. Based on the findings, it is suggested that further study is required in order to clarify the need for educational development, since the respondents of this study strongly felt that their role in early childhood education was important.