Toimiiko lautasmalli? Kilpailun avulla vaikuttaminen kouluruokailutottumuksiin
Nuutinen, Jenna (2009)
Nuutinen, Jenna
Laurea-ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200911286391
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200911286391
Tiivistelmä
Kouluruokailusta puhutaan yleisellä tasolla paljon. Kouluruokaan käytettävät resurssit ovat rajalliset kaikissa kunnissa. Maassamme on tarjottu maksuton kouluruokailu kaikille oppivelvollisuuskoulujen oppilaille vuodesta 1948 lähtien. Säädökset edellyttävät terveellisen, tarkoituksenmukaisesti järjestetyn, ohjatun ja täysipainoisen maksuttoman kouluruokailun järjestämistä. Ruokailu on osa perusopetuksen koulujen opetussuunnitelmaa. Kou-luruokailuun suhtaudutaan myönteisesti.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli aktivoida nuoria koululuokkien välisen kilpailun avulla syömään koulussa terveel-lisemmin. Koululla toteutettiin tutkimus, missä selvitettiin luokkien välisen kilpailun vaikuttavuutta nuorten kouluruokailutottumuksiin. Tutkimuksessa selvitettiin myös, mitkä tekijät vaikuttivat mahdollisiin muutoksiin kouluruokailutottumuksissa. Tutkimuskysymyksenäni oli: Vaikuttiko kyseinen luokkien välinen kilpailu 8. luokka-laisten nuorten kouluruokailutottumuksiin kilpailun aikana ja kilpailun jälkeen. Alakysymyksinä selvitin sitä, mit-kä tekijät tutkimuksen aikana vaikuttivat mahdollisiin muutoksiin kouluruokailutottumuksissa.
Tutkimusmenetelminä päädyin käyttämään sekä haastattelua että seurantaa. Kohderyhmänä oli Vantaan Pelto-lan koulun neljä 8. luokkaa. Tutkimus toteutui yhteistyössä koulun kahden opettajan kanssa.
Seurannan tulokset esitetään käyttämällä diagrammeja. Diagrammien avulla on kuvattu oppilaiden syömisaktiivi-suutta. Esiin tulivat luokkien erot sekä erot tyttöjen ja poikien ruokailutottumuksissa. Haastattelun analysointi on tehty etsimällä nuorten vastauksista yhteisiä teemoja. Haastattelussa keskusteltiin siitä, miksi pitäisi syödä lautasmallin mukaisesti, miksi ei syödä lautas-mallin mukaisesti ja miksi ruokailu jätetään väliin.
Tuloksista selvisi, että eri luokilla ruokailutottumukset olivat erilaiset. Yhdellä luokalla syötiin päivittäin epäter-veellisemmin kuin toisilla luokilla. Ryhmän vaikutus saattoi olla syynä tähän tulokseen. Myös tyttöjen ja poikien ruokailutottumusten välillä oli merkittäviä eroja. Tuloksissa näkyi muutos ruokailutottumuksissa kun verrattiin kilpailun aikana tehtyä seurantaa ja kilpailun jälkeen tehtyä seurantaa. Ennen kilpailua nuoret söivät keskimää-rin vähemmän lautasmallin mukaisesti kuin kilpailun aikana. Haastattelussa nuoret kertoivat tyytymättömyydes-tään ruoan makuun. Ruoan makua pidettiin tärkeimpänä syynä siihen, että lautasmallin mukaisesti ei syödä tai ruokailu jätetään kokonaan väliin. Nuoret kertoivat kuitenkin tietävänsä mitä terveellisellä ruokavaliolla tarkoi-tetaan ja mitä hyötyjä sen noudattamisesta tulee.
Tarvetta jatkotutkimukselle jäi. Lisäselvitystä tarvitaan siihen, miksi ruokailu jätettään väliin ja millä keinoin saataisiin nuoria innostumaan syömään terveellisemmin. Tutkimuksessa ei myöskään selvitetty mitkä osat koulu-ateriasta jätettiin pois. Myös kouluruokailun imagon parantamiseen tarvitaan lisää keinoja.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli aktivoida nuoria koululuokkien välisen kilpailun avulla syömään koulussa terveel-lisemmin. Koululla toteutettiin tutkimus, missä selvitettiin luokkien välisen kilpailun vaikuttavuutta nuorten kouluruokailutottumuksiin. Tutkimuksessa selvitettiin myös, mitkä tekijät vaikuttivat mahdollisiin muutoksiin kouluruokailutottumuksissa. Tutkimuskysymyksenäni oli: Vaikuttiko kyseinen luokkien välinen kilpailu 8. luokka-laisten nuorten kouluruokailutottumuksiin kilpailun aikana ja kilpailun jälkeen. Alakysymyksinä selvitin sitä, mit-kä tekijät tutkimuksen aikana vaikuttivat mahdollisiin muutoksiin kouluruokailutottumuksissa.
Tutkimusmenetelminä päädyin käyttämään sekä haastattelua että seurantaa. Kohderyhmänä oli Vantaan Pelto-lan koulun neljä 8. luokkaa. Tutkimus toteutui yhteistyössä koulun kahden opettajan kanssa.
Seurannan tulokset esitetään käyttämällä diagrammeja. Diagrammien avulla on kuvattu oppilaiden syömisaktiivi-suutta. Esiin tulivat luokkien erot sekä erot tyttöjen ja poikien ruokailutottumuksissa. Haastattelun analysointi on tehty etsimällä nuorten vastauksista yhteisiä teemoja. Haastattelussa keskusteltiin siitä, miksi pitäisi syödä lautasmallin mukaisesti, miksi ei syödä lautas-mallin mukaisesti ja miksi ruokailu jätetään väliin.
Tuloksista selvisi, että eri luokilla ruokailutottumukset olivat erilaiset. Yhdellä luokalla syötiin päivittäin epäter-veellisemmin kuin toisilla luokilla. Ryhmän vaikutus saattoi olla syynä tähän tulokseen. Myös tyttöjen ja poikien ruokailutottumusten välillä oli merkittäviä eroja. Tuloksissa näkyi muutos ruokailutottumuksissa kun verrattiin kilpailun aikana tehtyä seurantaa ja kilpailun jälkeen tehtyä seurantaa. Ennen kilpailua nuoret söivät keskimää-rin vähemmän lautasmallin mukaisesti kuin kilpailun aikana. Haastattelussa nuoret kertoivat tyytymättömyydes-tään ruoan makuun. Ruoan makua pidettiin tärkeimpänä syynä siihen, että lautasmallin mukaisesti ei syödä tai ruokailu jätetään kokonaan väliin. Nuoret kertoivat kuitenkin tietävänsä mitä terveellisellä ruokavaliolla tarkoi-tetaan ja mitä hyötyjä sen noudattamisesta tulee.
Tarvetta jatkotutkimukselle jäi. Lisäselvitystä tarvitaan siihen, miksi ruokailu jätettään väliin ja millä keinoin saataisiin nuoria innostumaan syömään terveellisemmin. Tutkimuksessa ei myöskään selvitetty mitkä osat koulu-ateriasta jätettiin pois. Myös kouluruokailun imagon parantamiseen tarvitaan lisää keinoja.