Kaksikielisten nuorten terveystietoisuus ja terveydelliset riskitekijät
Määttä, Mirva-Mari; Alèn, Helena; Rajasilta, Anna (2012)
Määttä, Mirva-Mari
Alèn, Helena
Rajasilta, Anna
Laurea-ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012112716758
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012112716758
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa yhdeksäsluokkalaisten kaksikielisten nuorten tämänhetkisestä terveystietoisuudesta ja terveydentilaan liittyvistä riskitekijöistä. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa nuorten tietämystä terveydestä ja terveyteen liittyvistä riskitekijöistä. Opinnäytetyössä pyrittiin saamaan tutkimustietoa yleisellä tasolla terveystietämyksestä, terveyttä suojaavista tekijöistä ja terveydellisistä riskitekijöistä.
Lohjan Sydänyhdistys ry loi yhteistyössä Laurea-ammattikorkeakoulun kanssa Sydänpolku-hankkeen, jossa tutkittiin nuorten terveydenlukutaitoa. Sydänpolku-hanke oli tämän opinnäytetyön taustalla vaikuttava tekijä. Opinnäytetyö jatkoi tutkimusta perehtymällä nuorten mielipiteisiin ja kokemuksiin. Laurea-ammattikorkeakoulun osahankkeissa tavoitteena on löytää keinoja tukea hyvinvointipolulla etenemistä Länsi-Uudellamaalla.
Tässä opinnäytetyössä käytettiin tutkimusotteena laadullista menetelmää, joka toteutettiin puolistrukturoituna teemahaastatteluna. Opinnäytetyön perusteella saatiin ajankohtaista tietoa viisitoistavuotiaiden nuorten näkemyksistä terveyttä suojaavista tekijöistä, terveydellisistä riskitekijöistä ja terveystietämyksestä. Haastateltavat olivat viisitoistavuotiaita kaksikielisiä yhdeksäsluokkalaisia. Haastateltavia oli yhteensä viisi, kaksi heistä oli poikia ja kolme tyttöä. Haastateltavat olivat koulusta, jossa opetus tapahtuu ruotsiksi ja suurin osa koulun oppilaista on kaksikielisiä.
Tuloksista nousi esille, että nuorten mielestä hyvään itsestä huolehtimiseen kuuluivat liikkuminen, tieto omasta kehosta, monipuolinen ravinnonsaanti sekä sosiaaliset suhteet. Nuoret mielsivät päihteiden käytön terveydelle haitalliseksi ja niiden käyttöön vaikuttivat kokeilunhalu sekä ryhmäpaine. Oppilaat nimesivät saavansa apua ja tietoa terveyteen liittyvistä asioista esimerkiksi koulusta, terveystiedontunnilta, Internetistä, lääkäriltä ja kirjoista. Tuloksissa korostui koulun merkitys terveystiedon antajana.
Nuorten terveystietämykseen tulisi kiinnittää entistä enemmän huomiota ja kohdistaa tutkimustietoa juuri nuorten osaamisalueisiin ja siihen kuinka nuorten terveystietämyksen osaamisen tasoa pystyttäisiin kohentamaan. Nuorten mielipiteitä ja kokemuksia hyödyntämällä yhteiskunnassa voitaisiin kehittää nuorten terveyttä.
Jatkotutkimusehdotuksena esitettiin muutamaa vuotta vanhempien nuorten tietämyksen ja näkemysten kartoittamista terveydellisistä asioista. Myös tutkimus terveystietämyksen vaikutuksista nuorten valintoihin olisi hyvä jatkotutkimusaihe.
Lohjan Sydänyhdistys ry loi yhteistyössä Laurea-ammattikorkeakoulun kanssa Sydänpolku-hankkeen, jossa tutkittiin nuorten terveydenlukutaitoa. Sydänpolku-hanke oli tämän opinnäytetyön taustalla vaikuttava tekijä. Opinnäytetyö jatkoi tutkimusta perehtymällä nuorten mielipiteisiin ja kokemuksiin. Laurea-ammattikorkeakoulun osahankkeissa tavoitteena on löytää keinoja tukea hyvinvointipolulla etenemistä Länsi-Uudellamaalla.
Tässä opinnäytetyössä käytettiin tutkimusotteena laadullista menetelmää, joka toteutettiin puolistrukturoituna teemahaastatteluna. Opinnäytetyön perusteella saatiin ajankohtaista tietoa viisitoistavuotiaiden nuorten näkemyksistä terveyttä suojaavista tekijöistä, terveydellisistä riskitekijöistä ja terveystietämyksestä. Haastateltavat olivat viisitoistavuotiaita kaksikielisiä yhdeksäsluokkalaisia. Haastateltavia oli yhteensä viisi, kaksi heistä oli poikia ja kolme tyttöä. Haastateltavat olivat koulusta, jossa opetus tapahtuu ruotsiksi ja suurin osa koulun oppilaista on kaksikielisiä.
Tuloksista nousi esille, että nuorten mielestä hyvään itsestä huolehtimiseen kuuluivat liikkuminen, tieto omasta kehosta, monipuolinen ravinnonsaanti sekä sosiaaliset suhteet. Nuoret mielsivät päihteiden käytön terveydelle haitalliseksi ja niiden käyttöön vaikuttivat kokeilunhalu sekä ryhmäpaine. Oppilaat nimesivät saavansa apua ja tietoa terveyteen liittyvistä asioista esimerkiksi koulusta, terveystiedontunnilta, Internetistä, lääkäriltä ja kirjoista. Tuloksissa korostui koulun merkitys terveystiedon antajana.
Nuorten terveystietämykseen tulisi kiinnittää entistä enemmän huomiota ja kohdistaa tutkimustietoa juuri nuorten osaamisalueisiin ja siihen kuinka nuorten terveystietämyksen osaamisen tasoa pystyttäisiin kohentamaan. Nuorten mielipiteitä ja kokemuksia hyödyntämällä yhteiskunnassa voitaisiin kehittää nuorten terveyttä.
Jatkotutkimusehdotuksena esitettiin muutamaa vuotta vanhempien nuorten tietämyksen ja näkemysten kartoittamista terveydellisistä asioista. Myös tutkimus terveystietämyksen vaikutuksista nuorten valintoihin olisi hyvä jatkotutkimusaihe.