Lastensuojeluyksikön ohjaustoiminnan kehittäminen
Kansikas, Pia (2012)
Kansikas, Pia
Laurea-ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012112716841
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012112716841
Tiivistelmä
Laurea-ammattikorkeakoulu Tiivistelmä
Laurea Lohja
Hoitotyön koulutusohjelma
Pia Kansikas
Lastensuojeluyksikön ohjaustoiminnan kehittäminen
Vuosi 2012 Sivumäärä 47
Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli kehittää ohjaustyötä erässä eteläsuomalaisessa lastensuojelun erityisyksikössä. Työ toteutettiin yhteistyössä yksikön henkilökunnan kanssa juurruttamisen menetelmää käyttäen. Kehitettäviksi asioiksi yksikössä todettiin seuraavia tarpeita: rajojen asettaminen entistä selkeämmiksi, ohjaustapojen yhtenäistäminen sekä tiiviimpi yhteistyö ohjaajien kesken.
Ohjaustyön kehittämiseen osallistui yksikön henkilökunnasta puolet, koska tällä menettelyllä työn toteutus oli vuorotyötä tekevässä yksikössä helpoin ja toimivin järjestää. Työn tuotos otettiin kuitenkin koko yksikössä koekäyttöön.
Työn tuotoksena tehtiin muutoksia ohjaustyöhön yksikössä. Muutoksilla keskityttiin yhtenäistämään ohjauskäytänteitä sekä sovittiin muutamista perussäännöistä, joissa ei ole joustovaraa. Kaikenlaiseen ei toivottuun käyttäytymiseen päätettiin puuttua aiempaa tiukemmin ja yhtenäisemmin. Väkivaltaan ja kiroiluun puuttumisessa sovittiin yhtenäiset säännöt. Kaikki työntekijät sitoutuivat kehittämistoimintaan ja työtä arvioitiin ja kehitettiin työyhteisöpalavereissa kolmen viikon välein.
Tehtyjen muutosten tavoitteena oli saada yksiköstä viihtyisä, turvallinen ja hyväsyvä asu-misympäristö siellä hoidossa oleville lapsille ja nuorille. Paikka jossa jokainen voi olla oma itsensä ja tulla hyväksytyksi omana itsenään. Työntekijän näkökulmasta työskentelyn mielekkyys lisääntyi ja kuormittavuus väheni.
Muutoksen seurauksena yksikössä rajoitustoimenpiteet lisääntyivät, koska lasten ja nuorten oli vaikea sopeutua kiristettyihin sääntöihin. Ajan kuluessa odotetaan arjen osastolla rauhoittuvan ja rajoitustarpeiden vähenevän.
Kehittämisprojekti tiivisti ohjaajien yhteistyötä ja sitoutti noudattamaan yhteisesti sovittuja toimintatapoja. Yhteishenki yksikössä lisääntyi ja työmotivaatio kasvoi kehittämisen ja yksilöllisen vaikuttamisen myötä.
Jatkotutkimuksessa voisi myöhemmin perehtyä siihen, onko juurruttamisen menetelmä juurtunut yksikössä pysyväksi menetelmäksi tuottaa uutta tietoa ja kehittää yhteisön työmenetelmiä. Toinen jatkotutkimusehdotus voisi olla kuvin tuetun viikko-ohjelman toteuttaminen. Ohjelma tukisi nyt kehitettyä toimintaa ja selkeyttäisi arjen struktuuria.
Asiasanat: ohjaus, juurruttaminen, kehittäminen.
Laurea Lohja
Hoitotyön koulutusohjelma
Pia Kansikas
Lastensuojeluyksikön ohjaustoiminnan kehittäminen
Vuosi 2012 Sivumäärä 47
Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli kehittää ohjaustyötä erässä eteläsuomalaisessa lastensuojelun erityisyksikössä. Työ toteutettiin yhteistyössä yksikön henkilökunnan kanssa juurruttamisen menetelmää käyttäen. Kehitettäviksi asioiksi yksikössä todettiin seuraavia tarpeita: rajojen asettaminen entistä selkeämmiksi, ohjaustapojen yhtenäistäminen sekä tiiviimpi yhteistyö ohjaajien kesken.
Ohjaustyön kehittämiseen osallistui yksikön henkilökunnasta puolet, koska tällä menettelyllä työn toteutus oli vuorotyötä tekevässä yksikössä helpoin ja toimivin järjestää. Työn tuotos otettiin kuitenkin koko yksikössä koekäyttöön.
Työn tuotoksena tehtiin muutoksia ohjaustyöhön yksikössä. Muutoksilla keskityttiin yhtenäistämään ohjauskäytänteitä sekä sovittiin muutamista perussäännöistä, joissa ei ole joustovaraa. Kaikenlaiseen ei toivottuun käyttäytymiseen päätettiin puuttua aiempaa tiukemmin ja yhtenäisemmin. Väkivaltaan ja kiroiluun puuttumisessa sovittiin yhtenäiset säännöt. Kaikki työntekijät sitoutuivat kehittämistoimintaan ja työtä arvioitiin ja kehitettiin työyhteisöpalavereissa kolmen viikon välein.
Tehtyjen muutosten tavoitteena oli saada yksiköstä viihtyisä, turvallinen ja hyväsyvä asu-misympäristö siellä hoidossa oleville lapsille ja nuorille. Paikka jossa jokainen voi olla oma itsensä ja tulla hyväksytyksi omana itsenään. Työntekijän näkökulmasta työskentelyn mielekkyys lisääntyi ja kuormittavuus väheni.
Muutoksen seurauksena yksikössä rajoitustoimenpiteet lisääntyivät, koska lasten ja nuorten oli vaikea sopeutua kiristettyihin sääntöihin. Ajan kuluessa odotetaan arjen osastolla rauhoittuvan ja rajoitustarpeiden vähenevän.
Kehittämisprojekti tiivisti ohjaajien yhteistyötä ja sitoutti noudattamaan yhteisesti sovittuja toimintatapoja. Yhteishenki yksikössä lisääntyi ja työmotivaatio kasvoi kehittämisen ja yksilöllisen vaikuttamisen myötä.
Jatkotutkimuksessa voisi myöhemmin perehtyä siihen, onko juurruttamisen menetelmä juurtunut yksikössä pysyväksi menetelmäksi tuottaa uutta tietoa ja kehittää yhteisön työmenetelmiä. Toinen jatkotutkimusehdotus voisi olla kuvin tuetun viikko-ohjelman toteuttaminen. Ohjelma tukisi nyt kehitettyä toimintaa ja selkeyttäisi arjen struktuuria.
Asiasanat: ohjaus, juurruttaminen, kehittäminen.