Hyvinvointiyrittäjien tuen tarpeet toiminnan alkuvaiheessa

Abstract

Laurea-ammattikorkeakoulu Tiivistelmä Laurea Lohja Hoitotyön koulutusohjelma

Sanna Kuparinen ja Marika Suomi

Hyvinvointiyrittäjien tuen tarpeet toiminnan alkuvaiheessa

Vuosi 2012 Sivumäärä 56

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, millaiset ovat hoivayrittäjyyden lähtökohdat ja miten hoivayrittäjien erityistarpeet on huomioitu. Lisäksi selvitettiin uusien hoivayrittäjien tukimuotoja ja kartoitettiin niiden kehittämistarpeita.

Tutkimus toteutettiin haastattelemalla Koko- ja Pumppu-hankkeen alueelta hoiva-alan yrittäjiä (n = 11). Tutkimus oli laadullinen. Tutkimus toteutettiin tutkimustyyppisenä ja analysoitiin sisällönanalyysilla.

Tutkimustuloksista ilmeni, että hoivayrittäjyyden lähtökohtana oli auttamisen halu, joka pitkän työkokemuksen tuella, tilaisuuden auetessa avasi tien yrittäjyyteen. Hoivayrittäjyydeltä odotettiin haasteellisuutta ja mahdollisuutta auttaa asiakasta. Myös raha motivoi hoivayrittäjää. Hoivayrittäjyyden erityispiirteistä hoivayrittäjät kokivat auttamisen halun ja rahan yhdistämisen olevan hankalaa. Varsinkin aloittavalle yrittäjälle perheen ja työn yhdistäminen oli haasteellista. Rahoitusongelmia ei hoivayrittäjillä kuitenkaan ollut. Verkostoituminen koettiin tärkeäksi, ja siitä oli apua myös työn psyykkiseen kuormittavuuteen. Hoivayrittäjillä oli tulosten mukaan vahva ammatillinen osaaminen; enemmistö ei kokenut tarvitsevansa päivitystä osaamiseensa. Eniten hoivayrittäjät kaipasivat tukea kokeneemmalta yrittäjältä ja verkostoitumista yritystoiminnan alkuvaiheessa. Lisäksi kaivattiin instanssia, josta olisi saanut kaiken tarvittavan tiedon yhdestä paikasta. Tukimuodoista tutuimpia olivat erilaiset lainamahdollisuudet ja starttiraha.

Johtopäätöksinä voitiin todeta, että yrittäjät kokivat haasteelliseksi pitää käynnissä hoivayritystä, koska laatuvaatimukset ovat kasvaneet. Kunnat ohjaavat hoivayrittäjien toimintaa kilpailutusten määräysten kautta. Kilpailutukset koettiinkin haasteellisiksi ja aikaa vieviksi. Vaikka isot yritykset valtaavat alaa, on enemmistöllä hoivayrittäjistä silti suunnitelmissa laajentaa omaa toimintaansa.

Jatkotutkimuksen aiheena olisi kiinnostavaa selvittää, miten toteuttaa hoivayrittäjien toivoma hoivapuolen instanssi, josta saisi kaiken tarvittavan tiedon. Koska hoivayrittäjien yrityshautomoa ei enää sellaisenaan ole, voisi tietopaketin kenties toteuttaa virtuaalisesti. Myös tutkimuksesta pois jääneiden, lopettamassa olevien hoivayrittäjien kokemukset lopettamiseen johtaneista syistä olisi tärkeä ja mielenkiintoinen jatkotutkimusaihe.

Asiasanat: hoivayrittäjä, hoivayrittäjyys, yrittäjyys, tuen tarve, tukimuodot, hyvinvointi.

Laurea University of Applied Sciences Abstract Laurea Lohja Health Care Nursing

Sanna Kuparinen and Marika Suomi

The support needs of wellness entrepreneurs at the beginning of their activities

Year 2012 Pages 56

The purpose of this thesis was to research what the starting points for nursing entrepreneurship are and how the specific needs of the entrepreneurs are taken into account. The thesis also includes research on the forms of support for nursing entrepreneurs and it maps out the needs for development of the field in question.

The study was carried out by interviewing entrepreneurs of the nursing sector that take part in the projects Koko and Pumppu (n = 11). The study was qualitative, research-based and subjected to a content analysis.

The results of the study showed that the starting point for nursing entrepreneurship was the will to help, which with the support of extensive work experience and the right opportunity, opened the way to entrepreneurship. Nursing entrepreneurship was expected to offer challenges and the possibility of helping customers. Money was also found to be a motivator for the entrepreneurs. In terms of specific characteristics of the sector, the entrepreneurs considered combining the will to help and money difficult. Combining family and work was especially challenging for beginning entrepreneurs. Nursing entrepreneurs were, however, not found to have funding difficulties. Networking was considered to be important and also helpful for lessening the psychological burden of the work. The results showed nursing entrepreneurs to possess strong professional skills; the majority did not consider updating their skills necessary. The wishes expressed most frequently were support from experienced entrepreneurs and networking at the start of the entrepreneurial activity. The entrepreneurs also expressed the wish for a single entity where all needed sector-related information could be obtained. The most familiar forms of support were loan opportunities and the start-up grant.

The conclusions were that the entrepreneurs considered it challenging to sustain a nursing business, because the quality requirements have increased. Municipalities steer the activities of nursing entrepreneurs with competition provisions. Tenders were perceived as challenging and time consuming. Even though large enterprises are taking over the sector, most of the nursing entrepreneurs intend to expand their own activities.

An interesting follow-up to this study would be to research how a single entity for all sector-related information that the entrepreneurs expressed a wish for could be realised. A business incubator for nursing entrepreneurs does no longer exist per se, but it might be possible to realise the information package in a virtual environment. An interesting and important topic for further research would also be the reason for business closure of entrepreneurs who did not partake in this study and are closing down their businesses.

Keywords: nursing entrepreneur, nursing entrepreneurship, entrepreneurship, support need, wellness.