Perehdytysohjelmien kehittäminen Yritys X:n toimipisteissä
Haapala, Tiia (2012)
Haapala, Tiia
Laurea-ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012120718650
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012120718650
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena oli hotelli- ja ravintola-alalla toimivan yrityksen perehdytysohjelmien kehittäminen. Kyseinen yritys oli opinnäytetyön toimeksiantajana. Tarkoituksena oli selvittää perehdytysohjelmien sisältö ja mitä työkaluja perehdytykseen käytetään. Tutkimuksesta saaduista tuloksista toivottiin löytyvän uutta ja käytännönläheistä tietoa, josta toimeksiantaja voisi hyötyä.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastattelua ja se toteutettiin Yritys X:n toimipisteissä. Tutkimuksessa oli mukana viisi esimiestä ja neljän toimipisteen työntekijöitä. Toimeksiantaja valitsi haastateltavat esimiehet ja he taas auttoivat ryhmähaastattelujen sopimisessa työntekijöiden kanssa.
Haastattelujen tuloksista selkeimpänä tuli esiin se, että tulevaisuudessa perehdytysohjelmien toivotaan olevan ainakin osittain sähköisessä muodossa. Haastattelujen tuloksista kävi ilmi, että perehdytykseen ei varata tarpeeksi aikaa. Perehdytyksen työkaluja käytetään toimipisteissä eri tavoin tai ei lainkaan. Perehdytyksen kesto riippuu muun muassa siitä, onko uusi työntekijä työskennellyt aiemmin alalla ja onko hänen kanssaan käyty läpi onnistumiset ja kehittämistarpeet. Suurin osa perehdytysmateriaalista on suomenkielistä, mutta joissain toimipisteissä perehdytysohjelmia on myös englanniksi. Suurin osa haastateltavista koki tarvetta myös viron- ja venäjänkieliselle perehdytysmateriaalille.
Perehdytysohjelmien kehitysehdotuksia saatiin paljon. Tutkimuksesta nousi haastatteluiden avulla esiin monia mielenkiintoisia näkökulmia ja kehitysideoita. Jokainen haastateltava sai tuoda esille omia kokemuksiaan perehdytyksestä. Osa teemahaastattelun kysymyksistä jakoi mielipiteitä; jotkut halusivat, että perehdytysohjelma siirretään suurilta osin sähköiseen muotoon, jotkut taas, että se säilytettäisiin pape-riversiona.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastattelua ja se toteutettiin Yritys X:n toimipisteissä. Tutkimuksessa oli mukana viisi esimiestä ja neljän toimipisteen työntekijöitä. Toimeksiantaja valitsi haastateltavat esimiehet ja he taas auttoivat ryhmähaastattelujen sopimisessa työntekijöiden kanssa.
Haastattelujen tuloksista selkeimpänä tuli esiin se, että tulevaisuudessa perehdytysohjelmien toivotaan olevan ainakin osittain sähköisessä muodossa. Haastattelujen tuloksista kävi ilmi, että perehdytykseen ei varata tarpeeksi aikaa. Perehdytyksen työkaluja käytetään toimipisteissä eri tavoin tai ei lainkaan. Perehdytyksen kesto riippuu muun muassa siitä, onko uusi työntekijä työskennellyt aiemmin alalla ja onko hänen kanssaan käyty läpi onnistumiset ja kehittämistarpeet. Suurin osa perehdytysmateriaalista on suomenkielistä, mutta joissain toimipisteissä perehdytysohjelmia on myös englanniksi. Suurin osa haastateltavista koki tarvetta myös viron- ja venäjänkieliselle perehdytysmateriaalille.
Perehdytysohjelmien kehitysehdotuksia saatiin paljon. Tutkimuksesta nousi haastatteluiden avulla esiin monia mielenkiintoisia näkökulmia ja kehitysideoita. Jokainen haastateltava sai tuoda esille omia kokemuksiaan perehdytyksestä. Osa teemahaastattelun kysymyksistä jakoi mielipiteitä; jotkut halusivat, että perehdytysohjelma siirretään suurilta osin sähköiseen muotoon, jotkut taas, että se säilytettäisiin pape-riversiona.