Opiskelijan asema korkeakoulujen rakenteellisessa muutoksessa : case : HLLM-kumppanuusverkosto
Soikkeli, Sari (2009)
Soikkeli, Sari
Lahden ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200912016649
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200912016649
Tiivistelmä
Opetusministeriön koulutus- ja tiedepolitiikan osaston asettamassa valmisteluryhmässä alettiin laatia Suomen korkeakoululaitoksen rakenteellisen kehittämisen linjauksia tammikuussa 2006. Tämän suunnittelutyön konkretisoituminen omana opiskelu- ja työpaikkana toimivan ammattikorkeakoulun toiminnassa on luonut tekijälle luontevan kiinnostuksen tutkimusongelmaan. Tavoitteena on ollut selvittää kumppanuussopimusprosessin taustoja, kirjata muutospaineesta johtuvia opiskeluarkeen liittyviä pelkoja ja uhkakuvia sekä nostaa esiin yhteistyön luomia mahdollisuuksia ja positiivisia vaikutuksia. Nämä tavoitteet on saavutettu. Tutkimusongelmaksi kirjattiin: ”Miten rakenteellinen kehittäminen vaikuttaa opiskelijan asemaan ammattikorkeakoulussa?” Apukysymyksinä toimivat ”Mitä pelkoja muutos herättää?” ja ”Mitä mahdollisuuksia opiskelija saa kehityksen tuloksena?”
Teoriapuolella tarkastellaan verkostoitumista, muutosjohtamista, ennakointia ja paradigma-ajattelua. Muutoksen viitekehystä on rajattu korkeakoulurakenteessa nimenomaan ammattikorkeakouluun ja case-esimerkiksi on nostettu neljän ammattikorkeakoulun kumppanuussopimus Lahden ammattikorkeakoulun näkökulmasta. Lokakuussa 2008 kumppanuussopimuksen allekirjoittivat LAMK:n lisäksi Hämeen ammattikorkeakoulu, Laurea-ammattikorkeakoulu ja Metropolia Ammattikorkeakoulu (lyhyesti siis HLLM). Taustamateriaalina on käytetty opetusministeriön laatimaa aiheeseen liittyvää aineistoa. Laadullisen tutkimuksen varsinainen tutkimusaineisto on kerätty havainnoimalla, haastattelemalla kumppanuussopimuksen pohjalta laadituissa eri työryhmissä toimivaa Lahden ammattikorkeakoulun henkilöstöä sekä tutustumalla työryhmien tuottamiin raportteihin ja esityksiin.
Päätuloksena voidaan nähdä opiskelijoille aukeavien uusien mahdollisuuksien listaaminen. Kumppanuussopimukseen liittyvien työryhmien on helppo prosessin jatkuessa jalostaa muilta työryhmiltä saatuja ideoita. Tuloksia voidaan myös hyödyntää hälventämään pelkoja, jotka liittyvät asiayhteyksistä irroitettuihin, rakennemuutostyön yksittäisiin tavoitteisiin. Opinnäytetyötä voidaan käyttää esimerkiksi opiskelijatutortoiminnan tukena. Hyötyä voivat saada myös muut vastaavien muutospaineiden kanssa toimivat tahot.
Teoriapuolella tarkastellaan verkostoitumista, muutosjohtamista, ennakointia ja paradigma-ajattelua. Muutoksen viitekehystä on rajattu korkeakoulurakenteessa nimenomaan ammattikorkeakouluun ja case-esimerkiksi on nostettu neljän ammattikorkeakoulun kumppanuussopimus Lahden ammattikorkeakoulun näkökulmasta. Lokakuussa 2008 kumppanuussopimuksen allekirjoittivat LAMK:n lisäksi Hämeen ammattikorkeakoulu, Laurea-ammattikorkeakoulu ja Metropolia Ammattikorkeakoulu (lyhyesti siis HLLM). Taustamateriaalina on käytetty opetusministeriön laatimaa aiheeseen liittyvää aineistoa. Laadullisen tutkimuksen varsinainen tutkimusaineisto on kerätty havainnoimalla, haastattelemalla kumppanuussopimuksen pohjalta laadituissa eri työryhmissä toimivaa Lahden ammattikorkeakoulun henkilöstöä sekä tutustumalla työryhmien tuottamiin raportteihin ja esityksiin.
Päätuloksena voidaan nähdä opiskelijoille aukeavien uusien mahdollisuuksien listaaminen. Kumppanuussopimukseen liittyvien työryhmien on helppo prosessin jatkuessa jalostaa muilta työryhmiltä saatuja ideoita. Tuloksia voidaan myös hyödyntää hälventämään pelkoja, jotka liittyvät asiayhteyksistä irroitettuihin, rakennemuutostyön yksittäisiin tavoitteisiin. Opinnäytetyötä voidaan käyttää esimerkiksi opiskelijatutortoiminnan tukena. Hyötyä voivat saada myös muut vastaavien muutospaineiden kanssa toimivat tahot.