Vähähiilihydraattisen ruokavalion vertailu ravitsemussuosituksiin ja toteuttaminen käytännössä
Svärd, Eira (2012)
Saimaan ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012121819843
http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012121819843
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli koota ajantaisaista tietoa vähähiilihydraattisesta ruokavaliosta sekä verrata sitä suomalaisiin ravitsemuossuosituksiin. Tarkoituksena oli myös perehtyä suomalaisten ravitsemuossuositusten sisältöön. Tavoitteena oli koota tietoa vähähiilihydraattisen ruokavalion käytönnön toteuttamisesta sekä hyvinvointiin vaikuttavista muutoksista.
Työn teoriaosaan on kerätty tietoa ravitsemuksen asiantutijoiden kirjoittamista kirjoista sekä erilaisista nettilähteistä. Vähähiilihydraattisen ruokavalion käytännön toteuttamista sekä sen hyvinvointiin tuomia muutoksia tutkittiin muuttamalla omia ruokailutottumuksia noin neljäksi kuukaudeksi vähähiiliydraattisen ruokavalion mukaisiksi. Kokemuksia kerättiin myös kolmelta vähähiihydraattista ruokavaliota noudattavalta henkilöltä. Vähähiilihydraattisen ruokavalion ja ravitsemussuositusten keksinäinen vertailu tehtiin kahden erilaisen esimerkkipäivän pohjalta. Esimerkkipäivien laatimisessa käytettiin Finelin ravintolaskentaohjelmaa. Toinen esimerkkipäivistä sisälsi noin 20 grammaa hiilihydraattaja ja toinen sisälsi noin 100 grammaa hiilihydraatteja.
Esimerkkipäivien ravintolaskelmissa havaittiin ruokavalioiden välillä suuria eroja energiaravintoaineiden osuuksissa, etenkin hiilihydraattien ja rasvojen osalta. Näiden eroavaisuuksien lisäksi ruokavalioissa on myös samankaltaisuutta etenkin sokereiden, valkoisen viljan sekä alkoholin välttämisessä. Laskelmissa huomattiin vitamiinen sekä kivennäisaineiden saantisuositusten toteutumisen olevan mahdollista erilaisista energiaravintoaineiden osuuksista huolimatta.
Vähähiilihydraattista ruokavaliota noudattavien kokemusten pohjalta huomattiin vähähiilihydraattisen ruokavalion tuovan muutoksia ruoka-aineiden valintaan, hankintaan sekä ruuan valmistamiseen. Vähähiilihydraattisen ruokavalion noudattajat kokivat myös muutoksia hyvinvoinnissaan, mm. painon putoamisena, nälän tunteen hallitsemisena sekä virkeämpänä olona.
Työn teoriaosaan on kerätty tietoa ravitsemuksen asiantutijoiden kirjoittamista kirjoista sekä erilaisista nettilähteistä. Vähähiilihydraattisen ruokavalion käytännön toteuttamista sekä sen hyvinvointiin tuomia muutoksia tutkittiin muuttamalla omia ruokailutottumuksia noin neljäksi kuukaudeksi vähähiiliydraattisen ruokavalion mukaisiksi. Kokemuksia kerättiin myös kolmelta vähähiihydraattista ruokavaliota noudattavalta henkilöltä. Vähähiilihydraattisen ruokavalion ja ravitsemussuositusten keksinäinen vertailu tehtiin kahden erilaisen esimerkkipäivän pohjalta. Esimerkkipäivien laatimisessa käytettiin Finelin ravintolaskentaohjelmaa. Toinen esimerkkipäivistä sisälsi noin 20 grammaa hiilihydraattaja ja toinen sisälsi noin 100 grammaa hiilihydraatteja.
Esimerkkipäivien ravintolaskelmissa havaittiin ruokavalioiden välillä suuria eroja energiaravintoaineiden osuuksissa, etenkin hiilihydraattien ja rasvojen osalta. Näiden eroavaisuuksien lisäksi ruokavalioissa on myös samankaltaisuutta etenkin sokereiden, valkoisen viljan sekä alkoholin välttämisessä. Laskelmissa huomattiin vitamiinen sekä kivennäisaineiden saantisuositusten toteutumisen olevan mahdollista erilaisista energiaravintoaineiden osuuksista huolimatta.
Vähähiilihydraattista ruokavaliota noudattavien kokemusten pohjalta huomattiin vähähiilihydraattisen ruokavalion tuovan muutoksia ruoka-aineiden valintaan, hankintaan sekä ruuan valmistamiseen. Vähähiilihydraattisen ruokavalion noudattajat kokivat myös muutoksia hyvinvoinnissaan, mm. painon putoamisena, nälän tunteen hallitsemisena sekä virkeämpänä olona.