Kehonkoostumusmittauksen motivoiva vaikutus ravitsemus- ja liikuntatottumusten muutoshalukkuuteen
Kiviniemi, Tuula; Koskenniemi, Tiia (2012)
Kiviniemi, Tuula
Koskenniemi, Tiia
Lahden ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201301041053
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201301041053
Tiivistelmä
Terveyden edistäminen on tärkeä osa nykypäivän terveydenhuoltoa ja kuuluu kaikille terveydenhuollon ammattilaisille. Tässä opinnäytetyössä terveyden edistämistä tarkastellaan ravitsemuksen ja liikunnan näkökulmista. Tämä opinnäytetyö on määrällinen tutkimus kehonkoostumusmittauksen motivoivasta vaikutuksesta ravitsemus- ja liikuntatottumusten muutoshalukkuuteen. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat yli 18-vuotiaat lahtelaiset. Tutkimuksen toimeksiantajana toimi Lahden terveyskioski. Tutkimukseen vastasi yhteensä 47 henkilöä.
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, onko kehonkoostumusmittauksella motivoivaa vaikutusta ravitsemus- ja liikuntatottumusten muutoshalukkuuteen. Tarkoituksena oli myös, että Lahden terveyskioskin henkilökunta hyödyntäisi tutkimustuloksia ravitsemus- ja liikuntaohjauksessa.
Tutkimuksen aineisto kerättiin opinnäytetyön tekijöiden laatimalla kyselylomakkeella. Strukturoitu kyselylomake sisälsi 12 suljettua ja 7 avointa kysymystä. Kyselylomakkeen tutkimukseen osallistuneille jakoi Lahden terveyskioskin henkilökunta suoritettuaan kehonkoostumusmittauksen sekä annettuaan ravitsemus- ja liikuntaohjauksen. Suljetuista kysymyksistä saatu määrällinen aineisto analysoitiin SPSS Statistics 20 -ohjelmalla. Avoimista kysymyksistä saatu aineisto analysoitiin sisällönanalyysin avulla.
Tutkimuksen tuloksista ilmeni, että erityisesti neuvonta ravitsemuksen ja liikunnan suhteen oli merkityksellistä. Vastaajat olivat tyytyväisiä Lahden terveyskioskin tarjoamaan ravitsemus- ja liikuntaohjaukseen eikä lisäohjausta kaivattu mistään aihealueesta. Painoindeksin perusteella suurin osa vastaajista oli ylipainoisia ja viskeraalisen rasvan määrä ylitti suositusten mukaisen rajan yli puolella vastaajista. Osa vastaajista saikin kehonkoostumusmittauksesta motivaatiota elintapojen muutokseen. Vastaajat asettivat itselleen tavoitteita ravitsemuksen ja liikunnan suhteen. Lähes kaikki vastaajat uskoivat saavuttavansa nämä tavoitteet. Tavoitteiden perusteella voidaan olettaa, että vastaajat pyrkivät muuttamaan elintapojaan suomalaisten ravitsemus- ja terveysliikuntasuositusten mukaisiksi.
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, onko kehonkoostumusmittauksella motivoivaa vaikutusta ravitsemus- ja liikuntatottumusten muutoshalukkuuteen. Tarkoituksena oli myös, että Lahden terveyskioskin henkilökunta hyödyntäisi tutkimustuloksia ravitsemus- ja liikuntaohjauksessa.
Tutkimuksen aineisto kerättiin opinnäytetyön tekijöiden laatimalla kyselylomakkeella. Strukturoitu kyselylomake sisälsi 12 suljettua ja 7 avointa kysymystä. Kyselylomakkeen tutkimukseen osallistuneille jakoi Lahden terveyskioskin henkilökunta suoritettuaan kehonkoostumusmittauksen sekä annettuaan ravitsemus- ja liikuntaohjauksen. Suljetuista kysymyksistä saatu määrällinen aineisto analysoitiin SPSS Statistics 20 -ohjelmalla. Avoimista kysymyksistä saatu aineisto analysoitiin sisällönanalyysin avulla.
Tutkimuksen tuloksista ilmeni, että erityisesti neuvonta ravitsemuksen ja liikunnan suhteen oli merkityksellistä. Vastaajat olivat tyytyväisiä Lahden terveyskioskin tarjoamaan ravitsemus- ja liikuntaohjaukseen eikä lisäohjausta kaivattu mistään aihealueesta. Painoindeksin perusteella suurin osa vastaajista oli ylipainoisia ja viskeraalisen rasvan määrä ylitti suositusten mukaisen rajan yli puolella vastaajista. Osa vastaajista saikin kehonkoostumusmittauksesta motivaatiota elintapojen muutokseen. Vastaajat asettivat itselleen tavoitteita ravitsemuksen ja liikunnan suhteen. Lähes kaikki vastaajat uskoivat saavuttavansa nämä tavoitteet. Tavoitteiden perusteella voidaan olettaa, että vastaajat pyrkivät muuttamaan elintapojaan suomalaisten ravitsemus- ja terveysliikuntasuositusten mukaisiksi.