Laatukäsikirja Nuorisokoti Hessuun

Abstract

Laki yksityisistä sosiaalipalveluista (922/2011) säätää, että yksityisten sosiaalipalvelujen tuottajan on laadittava omavalvontasuunnitelma tai laatukäsikirja, joka kattaa palvelun tuottajan sosiaalipalvelut ja palvelukokonaisuudet. Laatukäsikirja on pidettävä julkisesti nähtävillä ja sen toteutumista on seurattava säännöllisesti.

Laatukäsikirja antaa raamit toiminnan suunnittelulle, seurannalle ja arvioinnille, joka puolestaan sitouttaa henkilökuntaa laatujärjestelmään. Laatukäsikirjan tekeminen on prosessi, joka vaatii työyhteisöltä halua keskustella avoimesti yhteisistä asioista. Avoimen keskustelun yksi hyvä puoli on se, että se voi edistää työtapojen kehittämistä.

Laatukäsikirjaa voidaan kutsua myös toimintakäsikirjaksi ja se voi palvella henkilökunnan lisäksi myös opiskelijoita ja asiakkaita. Laatukäsikirjan laadinta tulee organisaatiolle ajankohtaiseksi viimeistään silloin, kun organisaatiossa aletaan kiinnittää huomiota laadunhallintaan ja laadun kehittämiseksi halutaan järjestelmällisiä keinoja. Laatukäsikirjaa tehdessä on hyvä miettiä mitä organisaatio haluaa painottaa. Se auttaa hahmottamaan yrityksen toimintaa kokonaisuutena, jolloin se voi toimia myös eräänlaisena esitteenä mahdollisille yhteistyökumppaneille tai tuleville asiakkaille.

Opinnäytetyön tarkoitus on ollut luoda laatukäsikirja. Toiminnallisena opinnäytetyönä tuotimme laatukäsikirjan yksityiseen Nuorisokoti Hessuun Riihimäelle. Lähdimme työstämään opinnäytetyötä perehtymällä ensin laadun teoriaan. Laadun määrittely on vaikeaa termin moniulotteisuuden takia. Myös tuotteen ja palvelun laadun määrittelyt poikkeavat huomattavasti toisistaan, joten olemme keskittyneet palvelun laadun määrittelyyn.

Tuotos liitteineen on suunniteltu ja toteutettu yhdessä Nuorisokoti Hessun henkilökunnan kanssa. Henkilökunnalla on ollut valmiiksi suunniteltuina asioita, joita he haluavat painottaa laatukäsikirjassaan. Nuorisokodin johtajan kanssa käydyt keskustelut muun muassa sähköpostitse ovat antaneet suunnan laatukäsikirjan tekemiseen.

Hieman ennen laatukäsikirjan valmistumista nuorisokoti Hessu suljettiin. Laatukäsikirjaa vailla oli kuitenkin vielä toinen saman yrityksen nuorisokoti, Hopo. Hopon johtaja pyysi kuitenkin tuottamaan laatukäsikirjan, josta he voivat ottaa mallia Hopon laatukäsikirjaan. Tuloksena syntyi perusasiat sisältävä, helposti muokattavissa oleva ja selkeä laatukäsikirjan pohja yksityiseen nuorisokotiin. Jatkossa Hopon laatukäsikirjaa voidaan arvioida asiakaspalautteiden pohjalta ja tietojen ajantasaisuutta on tarkoitus vuosittain tarkistaa.

The quality manual for youth home Hessu

The act on private social services (922/2011) dictates that the provider of the social services must compose a quality manual or a plan of self-control that covers the provider’s social services and the services as a whole. The quality manual must be kept publicly available and its implementation must be ensued regularly.

A quality handbook gives frames to planning action, monitoring and evaluation which makes the staff commit itself to the quality quality system. Creating a quality handbook is a process which requires the desire to discuss openly in the work community. One of the pros of open discussion is that it can promote the improving of methods.

Quality handbook can also be called an action manual and it can serve not only the staff but also students and clients. Creating a handbook will become current in an organization when the organization starts to pay attention to quality control and thus to improve quality organized means are wanted. When creating a handbook it's good to think what the organization wants to emphasize. It helps to discern the company's actions a whole and thus it can also serve as a brochure for potential cooperation partners or future clients.

The purpose of the thesis was to create a quality manual for a youth home. As a practice-based thesis we made a quality handbook for the youth home Hessu in Riihimäki. We started working on the thesis by first orientating ourselves with quality theory. Defining quality is difficult because of the multidimensionality of the term. Also the definitions of quality in service and product differ from one another considerably. Therefore we focused on defining quality in service.

The quality handbook is planned and implemented together with the working group of youth home Hessu. Before our mutual meetings the staff had pondered the content of the quality handbook. Conversations with the president of the youth home have pointed the direction to working the quality handbook.

Unfortunately just before the quality handbook was completed the youth home Hessu closed down so it was difficult to evaluate the functionality and results of the quality handbook. We are happy to say that the same company's other youth home called Hopo asked the quality handbook to themselves so that they can modify on the basis of our work a quality handbook for themselves. Hopo and Hessu are similar to each other so the information is easy to modify. The goal of the quality handbook was to create a good and functional basis which could be modified easily. Most of the information does not change. We are satisfied that our work was useful to the youth home in spite of the modification of the original implementation.