Iso Keitto - Yläkainuulaisten korkeakoulutettujen miesten alkoholin käyttö
Kemppainen, Juho; Pohjola, Matti; Korhonen, Samuli (2012)
Kemppainen, Juho
Pohjola, Matti
Korhonen, Samuli
Kajaanin ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012120718664
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012120718664
Tiivistelmä
Opinnäytetyömme aiheena on yläkainuulaisten korkeakoulutettujen miesten alkoholinkäyttö. Toimeksiantajana on Kainuun Maakunta- kuntayhtymä ja Terve Kunta-verkosto. Opinnäytetyön tarkoitus on kuvata yläkainuulaisten korkeakoulutettujen miesten alkoholinkäyttöä. Tavoitteena on, että tuotetun tiedon avulla Kainuun maakunta- kuntayhtymä voi kehittää tarpeenmukaisia hyvinvointistrategioita. Tutkimusongelmat olivat: 1. Millaista on yläkainuulaisten korkeakoulutettujen miesten alkoholinkäyttö? 2. Millaista yläkainuulaisten korkea-koulutettujen miesten alkoholinkäyttö on verrattuna koko Suomen miesväestöön? 3. Millaista yläkainuulaisten korkeakoulutettujen miesten alkoholinkäyttö on verrattuna koko Kainuun korkeakoulutettuun miesväestöön?
Opinnäytetyömme on kvantitatiivinen. Aineistona käytimme Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen keräämiä tuloksia, jotka kerättiin osana alueellista terveys ja hyvinvointi tutkimusta (ATH- tutkimus). Tutkimus aloitettiin vuonna 2010 Turun kaupungissa, Kainuun maakunnassa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Tutkittavien määrä oli yhteensä 31 000 ja he olivat yli 20 -vuotiaita suomalaisia. Tämän lisäksi vuonna 2010 on kerätty koko Suomea edustava otos.
Vuonna 2010 Kainuun miesväestöstä korkea-asteen tutkinnon oli saanut 18,2 prosenttia, kun koko maassa korkeakoulututkinnon oli saanut 24,7 prosenttia miehistä. Tässä yhteydessä miehellä tarkoitetaan 20 - 64-vuotiasta miestä. Tuloksien perusteella voidaan todeta, että yläkainuulaisten korkeakoulutettujen miesten alkoholin liikakäyttö on vähäisempää kuin yleisesti ottaen suomalaisilla miehillä. Humalahakuinen juominen oli vastaavasti yläkainuulaisilla korkeakoulutetuilla miehillä yleisempää kuin koko Suomen miehillä.
Opinnäytetyömme tuloksia voivat hyödyntää erilaisten terveydenhuoltopalveluiden päättäjät. Kunnallisella tasolla tulisi myös kiinnittää huomiota vastaavanlaisiin tutkimuksiin liittyen päihteiden käyttöön. Jatkotutkimusaiheena voisi olla tässä tutkimuksessa ilmenneiden tulosten syiden selvittäminen, esimerkiksi mitä syitä on humalahakui-sen juomisen taustalla.
Opinnäytetyömme on kvantitatiivinen. Aineistona käytimme Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen keräämiä tuloksia, jotka kerättiin osana alueellista terveys ja hyvinvointi tutkimusta (ATH- tutkimus). Tutkimus aloitettiin vuonna 2010 Turun kaupungissa, Kainuun maakunnassa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Tutkittavien määrä oli yhteensä 31 000 ja he olivat yli 20 -vuotiaita suomalaisia. Tämän lisäksi vuonna 2010 on kerätty koko Suomea edustava otos.
Vuonna 2010 Kainuun miesväestöstä korkea-asteen tutkinnon oli saanut 18,2 prosenttia, kun koko maassa korkeakoulututkinnon oli saanut 24,7 prosenttia miehistä. Tässä yhteydessä miehellä tarkoitetaan 20 - 64-vuotiasta miestä. Tuloksien perusteella voidaan todeta, että yläkainuulaisten korkeakoulutettujen miesten alkoholin liikakäyttö on vähäisempää kuin yleisesti ottaen suomalaisilla miehillä. Humalahakuinen juominen oli vastaavasti yläkainuulaisilla korkeakoulutetuilla miehillä yleisempää kuin koko Suomen miehillä.
Opinnäytetyömme tuloksia voivat hyödyntää erilaisten terveydenhuoltopalveluiden päättäjät. Kunnallisella tasolla tulisi myös kiinnittää huomiota vastaavanlaisiin tutkimuksiin liittyen päihteiden käyttöön. Jatkotutkimusaiheena voisi olla tässä tutkimuksessa ilmenneiden tulosten syiden selvittäminen, esimerkiksi mitä syitä on humalahakui-sen juomisen taustalla.