Leikin kehittäminen Voikkaan ja Pilkanmaan päiväkodeissa

Abstract

Tässä opinnäytetyössä keskityttiin kahden päiväkodin vapaan leikin kehittämiseen. Voikkaan ja Pilkanmaan päiväkodit sijaitsevat Kouvolan kaupungin pohjoisosassa. Menetelmänä käytettiin ongelmaperustaista oppimista, PBL – menetelmää (Problem Based Learning). Kehittämistyön tarkoituksena oli osallistaa päiväkotien henkilökuntaa leikin kehittämiseen päiväkotiyhteisössä. Projektin aikana suoritettiin kaksi henkilökohtaista kyselyä, projektin alussa ja lopussa, sekä kaksi kokonaista syklikiertoa molempien päiväkotien henkilökunnille. Ensimmäisessä syklikierrossa keskityttiin kehittämään lasten leikkiä ja löytämään sille lisää aikaa. Toisessa syklikierrossa pohdittiin päiväkodin henkilökunnan asemaa lapsen leikissä. Kehittämistyön tuloksena lasten leikille annettava aika lisääntyi molemmissa päiväkodeissa. Henkilökunta ideoi yhteisiä leikkipäiviä lapsille ja pitkäkestoiselle leikille annettiin enemmän aikaa. Päiväkotien hoitohenkilökunta kertoi myös järjestelleensä leikkitiloja uudella tavalla, jolloin leikille oli mahdollista varata rauhallisempi ja tarkoituksenmukaisempi paikka. Leluja hankittiin lisää ja niitä kierrätettiin osastoista toisiin. Henkilökunta kertoi loppuhaastattelussa lisänneensä havainnointiaan lasten leikin suhteen. He kertoivat, että lasten kannustaminen leikkeihin, sallivuus leikkien suhteen ja oma rohkeus heittäytyä leikkiin mukaan olivat lisääntyneet projektin myötä. Henkilökunta piti PBL-menetelmää hyvänä toimintamenetelmänä päiväkodin kehittämishaasteessa. Heidän mielestään menetelmä soveltuu moniin eri kehittämistilanteisiin varhaiskasvatuksen alueella.

Thesis is focused on the advancement of playing in two kindergartens. Voikkaa kindergarten and Pilkanmaa kindergarten are located in the north part of Kouvola. The PBL–method (Problem Based Learning) was used in this study, and the point was to advance the playing in kindergarten from a staff’s perspective. During this project the staff was interviewed two times at the beginning and at the end of the project; there were two cycles in both kindergartens. The first cycle focused on the advancement of children’s playing and found more time for it. The second cycle revised the role of staff in child’s playing. As a result of this research, the playing time was extended in both kindergartens. The staff made up ideas about days when the children can play together. The long playing got more time too. The staff of the kindergartens told that they had made rooms more peaceful and more practical for playing. They had bought more toys and exchanged them between different groups. The staff said that the looking after children playing had risen during the project. They told that they had encouraged children to play, in-troduced different games for children and they had had more courage to play with children during this project. The staff liked PBL-method and recognized it as a good operation model for the development of kindergarten. They considered this method useful and it will suit many different situations in early childhood education.