Valtimon Kalliojärven alustava kunnostussuunnitelma
Karhapää, Antti (2013)
Lataukset:
Karhapää, Antti
Karelia-ammattikorkeakoulu (Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu)
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201301311943
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201301311943
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä kartoitettiin Kalliojärven vesistöalueen nykytila ja laadittiin alustava kunnostussuunnitelma. Toiminta käynnistyi paikallisten asukkaiden aloitteesta. Nykytilan kartoitus ja alustava kunnostussuunnittelu on toteutettu Karelia-ammattikorkeakoulun opinnäytetyönä.
Tutkimuksessa selvitettiin Kalliojärvi–Patojärven, Sorsajärvi–Pitkälahden ja Pohjajärven nykytilaa erilaisin näytteenotoin. Kevättalvella 2010 otettiin järvistä vesinäytteet ja keväällä 2011 suoritettiin sedimentti- ja pohjaeläintutkimus. Valuma-alueelta tuleva kuormitus selvitettiin järviin laskevista uomista otetuin vesinäyttein vuosien 2010 ja 2011 aikana.
Nykytilan kartoituksen ja maastokatselmusten perusteella työhön koottiin toteuttamiskelpoiset vesiensuojelutekniset rakenteet järvien valuma-alueille sekä esitettiin suositeltavat kunnostustoimet järvialtaille. Valuma-alueelle suunniteltiin rakennettavaksi 6 kosteikkoa sekä 8 pintavalutuskentän ja laskeutusaltaan yhdistelmää. Kohteiden vaikutusta järvien tilaan arvioitiin laskennallisesti fosforimallien avulla.
Tutkimuksen mukaan Kalliojärvi–Patojärven ja Sorsajärvi–Pitkälahden ulkoinen ja sisäinen kuormitus ovat korkealla tasolla. Suositeltavia kunnostustoimia kyseisillä järvillä ovat säännöllisesti toistettavat vesikasvien niitot. Muuten on vaarana, että järvien merkitys lintuvesinä menetetään umpeenkasvun seurauksena.
Pohjajärven ulkoinen kuormitus on nykyäänkin maltillisella tasolla, mutta ongelmana on voimakas sisäinen kuormitus. Alusveden jatkuvalla hapetuksella ja suunniteltujen vesiensuojeluteknisten rakenteiden perustamisella voidaan Pohjajärven virkistyskäytöllistä tilaa kohentaa merkittävästi.
Tutkimuksessa selvitettiin Kalliojärvi–Patojärven, Sorsajärvi–Pitkälahden ja Pohjajärven nykytilaa erilaisin näytteenotoin. Kevättalvella 2010 otettiin järvistä vesinäytteet ja keväällä 2011 suoritettiin sedimentti- ja pohjaeläintutkimus. Valuma-alueelta tuleva kuormitus selvitettiin järviin laskevista uomista otetuin vesinäyttein vuosien 2010 ja 2011 aikana.
Nykytilan kartoituksen ja maastokatselmusten perusteella työhön koottiin toteuttamiskelpoiset vesiensuojelutekniset rakenteet järvien valuma-alueille sekä esitettiin suositeltavat kunnostustoimet järvialtaille. Valuma-alueelle suunniteltiin rakennettavaksi 6 kosteikkoa sekä 8 pintavalutuskentän ja laskeutusaltaan yhdistelmää. Kohteiden vaikutusta järvien tilaan arvioitiin laskennallisesti fosforimallien avulla.
Tutkimuksen mukaan Kalliojärvi–Patojärven ja Sorsajärvi–Pitkälahden ulkoinen ja sisäinen kuormitus ovat korkealla tasolla. Suositeltavia kunnostustoimia kyseisillä järvillä ovat säännöllisesti toistettavat vesikasvien niitot. Muuten on vaarana, että järvien merkitys lintuvesinä menetetään umpeenkasvun seurauksena.
Pohjajärven ulkoinen kuormitus on nykyäänkin maltillisella tasolla, mutta ongelmana on voimakas sisäinen kuormitus. Alusveden jatkuvalla hapetuksella ja suunniteltujen vesiensuojeluteknisten rakenteiden perustamisella voidaan Pohjajärven virkistyskäytöllistä tilaa kohentaa merkittävästi.