ASPARTAAMIN JA SEN HAJOAMISTUOTTEIDEN VAIKUTUS TIETTYIHIN VERIARVOIHIN

Abstract

Aspartaami on yleisesti käytetty keinotekoinen makeutusaine, joka on asparagiinihapon ja fenyylialaniinin metyyliesteri. Sen hajoamistuotteet ihmisen ruoansulatuselimistössä ovat aspartaatti, fenyylialaniini ja metanoli. Aspartaamin vaikutuksia ihmiselimistöön on tutkittu laajalti, kuten kaikilta lisäaineilta edellytetään. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia aspartaamin nauttimisen vaikutusta tiettyihin veriarvoihin.

Tehty tutkimus oli kliininen, vapaaehtoisilla koehenkilöillä tehtävä koe. Tarkoituksena oli tutkia, kuinka lyhyellä ajanjaksolla tapahtuva säännöllinen aspartaamin nauttiminen vaikuttaa tiettyihin veriarvoihin. Koehenkilöt nauttivat kahden viikon ajan aspartaamia päivittäin. Kokeen aikana koehenkilöiltä mitattiin tiettyjä veriarvoja ja niissä mahdollisesti ilmeneviä muutoksia. Kerätty aineisto analysoitiin tilastollisia menetelmiä käyttäen.

Tutkimukseen valittiin neljä plasmasta ja kaksi kokoverestä mitattavaa parametriä, jotka kuvaavat eri elinten toimintaa. Valitut parametrit olivat plasmasta mitattavat alaniiniaminotransferaasi, aspartaattiaminotransferaasi , kreatiniini ja urea, sekä perusverenkuva ja valkosolujen mikroskooppinen erittelylaskenta. Tilastollisen analyysin perusteella voidaan päätellä, ettei lyhytaikainen aspartaamin nauttiminen aiheuta merkittäviä muutoksia valittuihin parametreihin. Tulosten tulkinnassa täytyy ottaa huomioon tutkimuksen pieni otoskoko.

Aspartame is a common artificial sweetener, which is a methyl ester of aspartic acid and phenylalanine. Its metabolic byproducts in human intestine are aspartate, phenylalanine and methanol. Many studies about aspartame's safety as a food additive has been conducted. The purpose of this research was to study the effects of short-term aspartame intake on certain blood parameters.

The research was carried out as a clinical study with volunteering test subjects. Test subjects ingested a daily dose of aspartame for two weeks. Blood samples were taken during the test and analyzed in order to perceive the possible changes. Collected data was then analyzed using certain statistical methods.

A total of six parameters were chosen for the research; four of them measured from plasma and two from whole blood. The parameters chosen were alanine aminotransferase, aspartate aminotransferase, creatinine and urea, measured from plasma, and complete blood count with microscopic differentiation of white blood cells. Statistical comparision of the parameters revealed that a short-term aspartame intake does not affect significantly the parameters chosen. The small amount of test subjects must be taken into account while making conclusions.