Vanhan kuviotietoaineiston käyttö laserkeilausperusteisen metsien inventoinnin aputietolähteenä
Minguet, Alain (2013)
Minguet, Alain
Karelia-ammattikorkeakoulu (Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu)
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201302082200
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201302082200
Tiivistelmä
Laserkeilaukseen perustuva metsäinventointi on yleistymässä Suomessa. Tulosten luotettavuus on saavuttanut hyvän tason, ja kokonaispuuston tunnusten ennustamisessa tulokset ovat parempia kuin perinteisessä kuvioittaisessa arvioinnissa. Puulajikohtaiset ennusteet eivät ole olleet yhtä luotettavia.
Tässä tutkimuksessa testattiin, paraneeko puuston iän ja puulajisuhteiden ennustamisen tarkkuus, kun mallinnukseen lisätään asiakkaan tietokannasta saatua olemassa olevaa kuviokohtaista aineistoa. Ennustamisessa käytettiin lisäksi harvapulssista laserkeilausaineistoa, ilmakuvia ja maastokoealoja. Estimointi tehtiin harva bayesilainen -menetelmällä.
Toimeksiantaja Arbonaut Oy on erikoistunut luonnonvarojen kaukokartoitukseen ja erityisesti laserkeilausaineiston tulkintaan. Tutkimuksessa käytettiin yrityksen toiminnassa hyödynnettyä yli 500:aa koealaa noin 220 000 hehtaarin kokoiselta, Metsähallituksen mailla sijaitseva alueelta.
Tulokset olivat hyviä. Ennusteiden luotettavuus parani keskimäärin noin 1,5 %. Erityisesti kuusen ja männyn osalta ennuste parani merkittävästi. Iän ennustaminen parani 4,65–7,37 prosenttiyksikköä.
Tässä tutkimuksessa testattiin, paraneeko puuston iän ja puulajisuhteiden ennustamisen tarkkuus, kun mallinnukseen lisätään asiakkaan tietokannasta saatua olemassa olevaa kuviokohtaista aineistoa. Ennustamisessa käytettiin lisäksi harvapulssista laserkeilausaineistoa, ilmakuvia ja maastokoealoja. Estimointi tehtiin harva bayesilainen -menetelmällä.
Toimeksiantaja Arbonaut Oy on erikoistunut luonnonvarojen kaukokartoitukseen ja erityisesti laserkeilausaineiston tulkintaan. Tutkimuksessa käytettiin yrityksen toiminnassa hyödynnettyä yli 500:aa koealaa noin 220 000 hehtaarin kokoiselta, Metsähallituksen mailla sijaitseva alueelta.
Tulokset olivat hyviä. Ennusteiden luotettavuus parani keskimäärin noin 1,5 %. Erityisesti kuusen ja männyn osalta ennuste parani merkittävästi. Iän ennustaminen parani 4,65–7,37 prosenttiyksikköä.