PIÄLLYSMIES RY:N KEHITTÄMISSUUNNITELMAN 2007–2013 VÄLIARVIOINTI
Takkunen, Pia; Rönkä, Ritva (2013)
Takkunen, Pia
Rönkä, Ritva
Karelia-ammattikorkeakoulu (Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu)
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201301221637
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201301221637
Tiivistelmä
Manner-Suomessa on 55 Leader-toimintaryhmää. Toimintaryhmät rahoittavat mikroyrityksien kehittämis- ja investointitukia sekä yleishyödyllisten toimijoiden hankkeita. Mikroyritysten tukien ja hankerahoituksen avulla pyritään kehittämään konkreettisesti maaseudun elinvoimaisuutta sekä työllistämään pysyvästi paikallisasukkaita.
Opinnäytetyössä selvitettiin hankkeiden hakijoiden kokemuksia hakuprosessista, ja miten hakijat itse kokevat hankkeiden ja yritystukien vaikuttavuuden omalla asuinseudullaan. Lisäksi selvitettiin, miten yhdistyksen oma hallitus ja tärkeimmät yhteistyökumppanit näkevät toimintaryhmän roolin toimijana ja rahoittajana omalla toiminta-alueellaan.
Tietojen kerääminen toteutettiin hanke- ja yritystukien hakijoiden osalta henkilökohtaisina haastatteluina. Yhdistyksen hallituksen ja yhteistyökumppaneiden haastattelut tehtiin puhelimitse sekä henkilökohtaisin haastatteluin. Haastatteluja tehtiin kaikkiaan 51 kpl, joista hallituksen ja yhteistyökumppaneiden haastatteluja oli 18.
Tutkimuksen mukaan toimintaryhmä on selvästi onnistunut paikallistoimijoiden rahoittaja organisaationa. Kehittämiskohteeksi nousi koko tutkimusaineistosta tiedottamisen tehostaminen ja sen aktiivisuuteen panostaminen.
Aineiston laajuuden vuoksi tämä tutkimus on enemmissä määrin suuntaa antava kuin täysin luotettava. Tulevaisuudessa ohjelmakauden väliarvioinnit tulisi tehdä jopa vuosittain ja tällöin voidaan aktiivisemmin seurata kehittämissuunnitelman toteutumaa.
Opinnäytetyössä selvitettiin hankkeiden hakijoiden kokemuksia hakuprosessista, ja miten hakijat itse kokevat hankkeiden ja yritystukien vaikuttavuuden omalla asuinseudullaan. Lisäksi selvitettiin, miten yhdistyksen oma hallitus ja tärkeimmät yhteistyökumppanit näkevät toimintaryhmän roolin toimijana ja rahoittajana omalla toiminta-alueellaan.
Tietojen kerääminen toteutettiin hanke- ja yritystukien hakijoiden osalta henkilökohtaisina haastatteluina. Yhdistyksen hallituksen ja yhteistyökumppaneiden haastattelut tehtiin puhelimitse sekä henkilökohtaisin haastatteluin. Haastatteluja tehtiin kaikkiaan 51 kpl, joista hallituksen ja yhteistyökumppaneiden haastatteluja oli 18.
Tutkimuksen mukaan toimintaryhmä on selvästi onnistunut paikallistoimijoiden rahoittaja organisaationa. Kehittämiskohteeksi nousi koko tutkimusaineistosta tiedottamisen tehostaminen ja sen aktiivisuuteen panostaminen.
Aineiston laajuuden vuoksi tämä tutkimus on enemmissä määrin suuntaa antava kuin täysin luotettava. Tulevaisuudessa ohjelmakauden väliarvioinnit tulisi tehdä jopa vuosittain ja tällöin voidaan aktiivisemmin seurata kehittämissuunnitelman toteutumaa.